miten selviytyä traumasta kun lapsi jää tarhaan itkemään äidin perään :)

salaa kurkkaamaan ovesta, että millainen tilanne on oikeasti. Yleensä noiden lapsien itku loppuu kuin leikaten kesken hengenvedon, kun äidin selkä häipyy näkyvistä.

ajatuksesta jättää lapsi päiväkotiin, sitä vähemmän ahdistuu lapsikin. Mukavaa siellä on muillakin, joten kyllä omasikin siellä olemiseen tottuu ;-)

Meillä tuota kesti n. 2 viikkoa.



Ok, itkut tuli kuvioihin taas vuoden päästä, mutta silloin osasin jo paremmin niihin suhtautua. Eli tiedän, että itku lopppuu jo siinä vaiheessa kun olen pvkodin eteisessä.

Helsingissä päiväkotiin ennen kouluun lähtöä. Olin yläasteella. Vanhemmat olivat lähteneet jo aamukuudelta, joten minulle jäi lasten pukeminen ja vieminen läheiseen hoitoon.



Kerran taas pienet jäivät itkemän perääni...nenä lutussa lasiovea vasten ja kauhea ikävä, itkua.



Kuljin bussilla kouluun, koska lähellä ei ollut yläastetta. Parin pysäkkimatkan jälkeen pyyhin minulle tulleet kyyneleet, jäin pois bussista ja kiirehdin hakemaan veljet pois päiväkodista. Oli helpottunut olo kun niin tein. Toki en voinut olla koulua käymättä, mutta silloin jotenkin en voinut muuta kuin hakea kotiin.



Omat kaksi lastani laitoin työssäkäydessäni päiväkotiin. Kuljin bussilla työhön, lapset yleensä itkivät jäädessään hoitoon. Kerran seisoessani pysäkillä tuli poikani siihen. Hän oli lähtenyt perääni, onneksi ei ollut kuin oja päiväkodin ja tien välissä, vähän numrikkoaluetta. Vein takaisin ja muistelin omia veljiäni. Ei se ole helppoa äidille, pakko vain oli...