Keski-ikäisen seurustelu
Olen keski-ikäinen mies joka seurustelee erottuaan pitkästä avioliitosta. Minulla ja kumppanillani on omat kodit. Vietämme päljon vapaa-aikaa yhdessä mutta myös omissa oloissamme omissa kodeissamme ja omissa harrastuksissamme omien kavereittemme kanssa. Itse näen asian siten että emme ole enää perheen perustamisiässä ja voimme rakentaa suhteen aikuisemmalle pohjalle. Olemme molemmat itsellisiä eikä yhteenmuutto ei ole minusta tavoitteena välttämätön. Onko muilla mahdollisesti sama tilanne ja miten olette sen ratkaisseet?
Kommentit (7)
Minäkään en löytänyt asiassa mitään ongelmaa. Jatkakaa vanhaan malliin.
En ikinä, missään tapauksessa tai vahingossakaan muuta enää yhteen asumaan.
Oletko kysynyt kumppaniltasi asiasta? Olen itse 39 ja pitkän liiton jälkeen sinkkuna. Vaikka en varsinaisesti ole enää perheen perustamisiässä, niin haluan kuitenkin mahdollisen uuden kumppanini kanssa sen aikuisten perheen ja jakaa arkeni. En näe mitään syytä miksi eläisin yksin lopun ikääni. Joillekin tämä taas sopii oikein hyvin, eivätkä halua ketään toista saman katon alle.
En osaa ajatella tuota ikäkysymyksenä, itselläni suhteet olleet aina tuollaisia, ei yhdessä asumista.
Mulla vsama. Tarvitaan miehen kanssa molemmat omaakin tilaa, vaikka nautitaankin yhdessä olemisesta ja tekemisestä, jopa arkiasioiden jakamisesta. Nähdään toisiamme silloin kun molemmat haluaa eli käytännössä pari kolme päivää viikossa vietetään yhdessä, muut ajat mennään tahoillamme miten halutaan. Toimii loistavasti näin.
Mitä tuossa pitäisi ratkaista? Jos homma toimii molemmille, niin hyvä.