Ammattina toimintaterapeutti?
Olen vähän reilu kolmikymppinen mies suunnittelemassa täysin alan vaihtoa. Kiinostaisi terveysala ja yhtenä vaihtoehtona osui silmään toimintaterapeutin koulutus. Mitä kaikkea tällaisen toimintaterapeutin toimenkuvaan kuuluu, oletko pitänyt työstäsi? Erityisesti myös kiiinostaa miespuoliset kokemukset alalla toimimisesta. Minulla on pitkähkö harrastushistoria mm. urheilun ja musiikin parissa, sekä ravintopuolestakin kohtuullisesti tietämystä, näistä voisi olla hyötyä myös kyseisessä ammatissa?
Kommentit (17)
Toimintaterapeuteista on huutava pula.
Osa toimii kuntoutuspslveluissa esim. aivovammapitilaiden tai vanhusten kanssa, osa taas lasten.
Itsellä on kokemusta yhteistyöstä lasten tutkimuksia tekevien toimintaterapeuttien kanssa. (Olen erityisopettaja ja monet lapset käyvät tutkimuksissa).
Tosi mielenkiintoiselta alalta vaikuttaa!
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Olen toimintaterapeutti ja ihmettelen kyllä tuota, että töitä riittää.. missä? Muualla kuin pk-seudulla.
Joka tapauksessa, jos jaksat tehdä työtä sen eteen, että joudut aina selittämään kaikille mitä toimintaterapeutti oikeasti tekee, niin anna mennä!
Etukäteen et valitettavasti voi päättää, että hyödynnät omia mielenkiinnon kohteita, koska kuntouttava toiminta valitaan aina toiminnan analyysin ja asiakkaan tarpeiden perusteella. Moni ei tätä ymmärrä, vaan luulee toimintaterapiassa vaan pelattavan tai leikittävän tms.
Jos löydät työpaikan ja asiakasryhmän, joille mainitsemasi sopii kuntoutuksena, go for it!
Onhan tämä mielenkiintoinen ammatti, jos jaksaa kunnolla opiskella eikä tee ohjaajan töitä, kuten moni alisuorittava tt. Itse olen vaihtamassa alaa.
Tsemppiä!
Riippuu minne lähdet suuntaamaan. Toimintaterapeutteja on vanhuksilla, lapsilla, nuorisolla, mt-ongelmaisilla jne... Tottakai fysioterapeutti on sitten ihan eri. Kakkahattutäti taitaa vähän sekoittaa fysioterapeuttia ja toimintaterapeuttia keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minne lähdet suuntaamaan. Toimintaterapeutteja on vanhuksilla, lapsilla, nuorisolla, mt-ongelmaisilla jne... Tottakai fysioterapeutti on sitten ihan eri. Kakkahattutäti taitaa vähän sekoittaa fysioterapeuttia ja toimintaterapeuttia keskenään.
Olet kyllä väärässä, ihan hyvin näyttää Kakkahattutäti tietävän.
T. Toimintaterapeutti
Kaverini autistisella lapsella kävi toimintaterapeutti kotikäynneillä.
Koulutukseen on todella vaikea päästä.
Vierailija kirjoitti:
Olen toimintaterapeutti ja ihmettelen kyllä tuota, että töitä riittää.. missä? Muualla kuin pk-seudulla.
Joka tapauksessa, jos jaksat tehdä työtä sen eteen, että joudut aina selittämään kaikille mitä toimintaterapeutti oikeasti tekee, niin anna mennä!
Etukäteen et valitettavasti voi päättää, että hyödynnät omia mielenkiinnon kohteita, koska kuntouttava toiminta valitaan aina toiminnan analyysin ja asiakkaan tarpeiden perusteella. Moni ei tätä ymmärrä, vaan luulee toimintaterapiassa vaan pelattavan tai leikittävän tms.
Jos löydät työpaikan ja asiakasryhmän, joille mainitsemasi sopii kuntoutuksena, go for it!Onhan tämä mielenkiintoinen ammatti, jos jaksaa kunnolla opiskella eikä tee ohjaajan töitä, kuten moni alisuorittava tt. Itse olen vaihtamassa alaa.
Tsemppiä!
Millainen pohjakoulutus sinulla on? Entä palkka?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Toimintaterapeuteistä on pulaa pohjois- ja itäsuomessa. Pk-seudulla monet joutuvat ottamaan vastaan ohjaajan työtä, koska paikkoja ei ole.
Koulutuksen aikana toimintaterapeutit eivät erikoistu, vaan kaikki "pätevöityvät" kaikkiin ihmisryhmiin. Palkka n.2500e.
Mielenkiinnonkohteesi kuulostavat enemmänkin menevän fysioterapian puoleen (urheilu & ravitsemus). Toki mikä tahansa toiminta voi olla terapeuttisessa käytössä (riippuen asiakkaasta).
Miehiä alalla on 1/20, eli tosi harvassa. Työ koostuu toimintakyvyn arvioista, kuntoutuksesta, lausuntojen kirjoittamisesta jne.
Vaikeaa tulee olemaan, kun joudut kaikille selittelemään tekemisiäsi. Lääkärit, hoitajat, asiakkaat, kukaan heistä ei tiedä, mitä osaat tehdä/mitä koulutukseen kuuluu. Vanhuspuolella olet askartelu- tms. ohjaaja. En suosittele alaa!
Palkka ei päätä huimaa, jos on tosiaan vain tuon 2500 brutto...
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vaikeaa on päästä opiskelemaan toimintaterapeutiksi ainakin Jamkissa.. Itsekin olin kiinnostunut tuosta ammatista, mutta päädyin opiskelemaan kuntoutuksen ohjaajaksi. (Olen nelikymppinen alanvaihtaja) Kahtena vuonna hain myös toim.terapiaan, mutta pisteet ei riittäneet pääsykokeisiin. Tein yhden harjoittelun lasten kuntoutuksessa, jossa ohjaajani oli toimintaterapeutti. Hänen työnkuvaansa kuului paljon erilaisia testejä ja arviointikäyntejä, joiden tuloksia sitten purettiin koneelle.
muakin kiinnostaa, ajattelin hakea syksyllä.
pitääkö olla sosiaalinen luonne, vai riittääkö että on hyvä ohjaamaan ja tarkkailemaan?
Jamkin pääsykokeessa oli ennen vanhaan ryhmätehtävä, missä kyllä täytyi kyllä osoittaa sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä toisten kanssa. Tarkkailutaidot ei riitä, koska toimintaterapeutin pitää olla aktiivinen, läsnäoleva, tsempata ja olla koko ajan.. miten sen nyt sanoisi, sosiaalisesti tilanteen tasalla. Mä en itse ehkä ollut tarpeeksi sosiaalinen, väsyin tiiviisiin asiakaskontakteihin. Mutta monelle kyllä hirmu kiva ja vaihteleva työ.
Edellinen jatkaa vielä: toimintaterapeutin koulutus on myös siitä kätevä, että se antaa mahdollisuuden hakea myös esim sosiaalialan hommia, vaikka niihin ei nimenomaan haeta toimintaterapeuttia. Itse onnistuin koulutuksen avulla erottumaan työnhaussa, kun muut hakijat olivat sosionomi tai sh- taustalla.
Toimintaterapeuteista huutava pula mm. Itä-ja Pohjois-Suomessa. Teen itse yksityisessä yrityksessä eri maksajien terapioita (mm. Kela, kaupungit, kunnat). Asiakkaina pääsääntöisesti lapsia/nuoria, joilla on neuropsykiatrisia/psyykkisiä ongelmia. Myös joitain aikuisneurologisia asiakkaita (avh). Terapiatyö on haastavaa, paljon yhteistyötä eri tahojen (opettajien, vanhempien, muiden hoitavien tahojen kanssa) mutta todella mukavaa ja luovaa puuhaa. Työhön kuuluu terapioiden suunnittelu, lausuntojen kirjoittaminen, neuvonta ja ohjaus. Terapiossa tehdään erilaisia toimintoja, jotka olen asiakkailleni ja heidän kanssaan suunnitellut toimintaterapian viitekehysten ja analyysien kautta. (Esim. leikitään, tehdään ruokaa, pelataan jne.) Toiminnalla on kuitenkin tavoite, esim. ohjaan leikkiä siten, että se kehittää esimerkiksi lapsen vuorovaikutus ja leikkitaitoja. Motoristen leikkien avulla voidaan harjoitella esimerkiksi sensomotoriikkaa, asennonhallintaa, tasapainoa.. Ammattitaitoni piilee siinä, että pystyn analysoimaan toiminnan siten, että se ohjaa asiakasta kohti kuntoutuksen tavoitetta. Palkka vaihtelee itsellä noin 3000 molemmin puolin. Yksityisellä puolella palkka on yleensä parempi kuin kunnallisella. Koulutukseen on pääsy on vaikeaa.
Toimintaterapeutit voivat työskennellä kuitenkin vauvasta vaariin, sairaalassa, mielenterveystyössä, neurologisella, päihdekuntoutuksessa, järjestöissä jne, joten valinnanvaraa on. Suosittelen alaa ihmisläheisestä, luovasta työstä haaveileville, jotka eivät kuitenkaan kaihda jatkuvaa itsensä kehittämistä ja opiskelua.
Jännää, että noin lyhyellä ja sinänsä kevyellä koulutuksella oppii osaamaan hallita kaikenlaisten ihmisten ongelmia ja lähes koko elämää!! Kun verrataan lääkäreihin ja ylemmän tutkinnon suorittaneisiin, joilla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia. Oikeasti olen hämmästynyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen toimintaterapeutti ja ihmettelen kyllä tuota, että töitä riittää.. missä? Muualla kuin pk-seudulla.
Joka tapauksessa, jos jaksat tehdä työtä sen eteen, että joudut aina selittämään kaikille mitä toimintaterapeutti oikeasti tekee, niin anna mennä!
Etukäteen et valitettavasti voi päättää, että hyödynnät omia mielenkiinnon kohteita, koska kuntouttava toiminta valitaan aina toiminnan analyysin ja asiakkaan tarpeiden perusteella. Moni ei tätä ymmärrä, vaan luulee toimintaterapiassa vaan pelattavan tai leikittävän tms.
Jos löydät työpaikan ja asiakasryhmän, joille mainitsemasi sopii kuntoutuksena, go for it!Onhan tämä mielenkiintoinen ammatti, jos jaksaa kunnolla opiskella eikä tee ohjaajan töitä, kuten moni alisuorittava tt. Itse olen vaihtamassa alaa.
Tsemppiä!
Lasten kanssahan se on pelaamista ja leikkimistä, mutta kunkin kohdalla juuri hänelle tarkoitettua ja hänen heikkoja taitojaan vahvistavaa. Yksi voi koota legoja ohjeiden mukaan, kun toinen ratsastaa katosta roikkuvalla "keinuhevosella" ja heittelee samalla hernepusseja ämpäriin. Ja kumpikin on sitten kateellinen, kun toinen sai tehdä tuollaista ja hän ei.
Odotan mielenkiinnolla, mitä toimintaterapeutti keksii minun kuntottamiseeni, kun se pian alkaa.
Vähän asian vierestä, mutta tapasin tässä hiljattain pari toimintaterapeuttia ja he suosittelivat alaa. Töitä kuulemma riittää. Olivat oikein mukavia ihmisiä myös.