Apua, mitä tehdä kun lapsi ei syö?! (9kk)
Hei,
Nyt neuvoja kehiin äidit armaat... :( En tiedä mitä tehdä, 9kk vanha lapseni on huonontanut syömistään ihan kamalasti... Olen yhtä ainaa neuvoton, huolissani, raivoissani ja mitähän vielä...
Taustaa sen verran että:
Lapsella oli kuun alussa flunssa joka kesti noin viikon (koko perhe oltiin kipeitä, minullakin kuumeet ja lämmöt jatkui monta päivää eikä kipeänä ollessa itsellänikään ollut yhtään ruokahalua) ja tuolloin aikaisemmin hienosti syövä poikamme menetti ruokahalunsa. Lapsella oli melkein 40 asteen kuumeet ja pissaa tuli vähän laisesti, joten melkein väkipakolla sitten jouduin antamaan hedelmäsoseita ja maitoa ettei täysin kuivuisi. Tätä "pakkosyöttöä" jatkui siis melkein tuon viikon kun poika sairasti. Parannuttuaan söi hetken taas hyvin, kunnes alkoi tämä ruuasta kieltäytyminen.
Poika aloittaa syömisen edelleen useinmiten ihan ok, kun on nälkäinen. Aukoo suutaan lusikalle hienosti ehkä muutaman kerran, mutta heti kun kamalin nälkä on talttunut kääntää päätään pois ja välttelee lusikkaa kaikin tavoin. Jos hän aikaisemmin söi 2dl aamu- ja iltapuuroa hyvällä ruokahalulla, nyt sitä menee 1dl kunhan lasta koko ajan hauskuuttaa jollakin... Uutta lelua käteen että mielenkiinto syömiseen säilyy... Äiti laulaa, isä hyppii tasajalkaa ja heiluttaa käsinukkea.. AIVAN ABSURDIA koko ruokailu!!!!
Lounaalla ja päivälliselläkään hän ei syö kuin ehkä desin lihasosetta. Jonkun verran on väliä sillä mitä lapselle tarjoaa, makea sose maistuu lämmintä ruokaa paremmin. Kaupan muksu-puuro omatekoista kaurapuuroa paremmin. Ja jos vaikka lapsi on tehnyt totaalisen kieltäytymisen soseelle, ja hänelle tarjoaa esim. banaania sormiruokana, on tästä aivan innoissaan ja saattaa mussuttaa puolikkaan banaanin pöydältä murustettuna...
Mitä ihmettä teen tuon lapsen kanssa?! Ruokatilanteet stressaa minua aivan kamalasti jo etukäteen, pelkään etten saa lapselle taas menemään mitään alas.. Hän on ollut koko ikänsä hyvin hoikka, paino menee reilusti miinus käyrillä.. Nyt pelkään että hän laihtuu entisestään.
Olenko saanut tuolla viikon mittaisella "pakkosyötöllä" (jonka koin silloin välttämättömäksi ettei lapsi täysin kuivu ja väsähdä) nyt lapselle jonkun kamalan angstin syömistä kohtaan?! :(
Neuvokaa pliis. Itku tulee kohta.
Kommentit (22)
Meillä loppui syöminen täysin 10 kk iässä ja sama jatkuu edelleen, lapsi nyt 1v3kk. Jos saisin sen joskus syömään 1 dl aamupuuroa niin tanssisin riemusta!!!!!! Meillä kun aamupuuroa menee kerran viikossa, silloinkin ehkä 2 teelusikallista. Ja viikosta ehkä 3 päivää on sellaista että lapsi ei syö mitään kiinteitä. Ei siis mitään.
Energiantarve vähenee tuossa vajaan vuoden iässä. Jos lapsesi kuitenkin syö, ole kiitollinen. Ja sormiruoka on todella tärkeää, osa tuota huonosti syömistä on varmaan se että haluaa syödä "itse".
Tsemppiä!
Hei ap: sun lapsesihan syö ihan hyviä määriä. Jos siis desikin menee kerrallaan. Monihan syö tuossa iässä lusikallisia.
Hei ap: sun lapsesihan syö ihan hyviä määriä. Jos siis desikin menee kerrallaan. Monihan syö tuossa iässä lusikallisia.
Syödyn ruoan määrä vaihtelee lapsilla, desikin lihasosetta on jo iso annos. Älä stressaa, tärkeintä että tarjoat ruokaa lapselle säännöllisesti. Ja jos banaani sormiruokana maistuu, niin alkaisiko vauvaa jo kiinnostaa oma lusikka? Kokeile antaa toinen lusikka omaan käteen sille.. :)
Minulla on 2kk nuorempi tyttö mutta tunnistan saman hädän kuin sinulla on nyt tuosta viikon takaisesta. Tyttö joka normaalisti söi jo lounaaksi yhden kasvissosepurkin, välipalaksi puolikkaan hedelmäpurkin, päivälliseksi yhden lihakasvispurkin ja illalliseksi 1/2dl puuroa lopetti syömisen melkein kokonaan viideksi päiväksi. Puuroa ei mennyt kuin lusikallinen tai pari ja muita soseita enintään purkillisen verran koko päivänä. Maito (rinnasta tai pullosta) kelpasi mutta pissavaippoja tuli vähän.
Tein niin että tarjosin sitten sen aikaa vain ja ainoastaan niitä soseita joissa kalorimäärä oli suurin. Maissia, luumua, lihasosetta maissilla höystettynä jne. Ja itse asiassa vajaan viikon luumusyömisen jälkeen tulikin yhtenä päivänä aivan hervottomat megakakat ja sen jälkeen taas maistui ruoka entiseen malliin. Mikä teillä on ollut kakkatilanne? Toinen asia jonka olen huomannut ruokajutuissa on se että tytöllä tippuu heti ruokahalu jos on jotain uutta ja jännittävää ympäristössä. Heti kun tilanne tasaantuu niin ruokahalukin palaa.
Siis kiitos ihan oikeasti teille :) Itkettää ihan helpotuksesta :') Olen ollut niin peloissani ja huolissani... Ajatellut että lapsi kuihtuu ihan rusinaksi kohta, kun ruokailu on tosiaan jäänyt vähemmälle :'D
Aikaisemmin poika tosiaan saattoi syödä reilusti lihasosetta ja siihen päälle vielä hedelmää... Nyt ollaan "jälkiruuasta" luovuttu kokonaan ja annoskoot on muutenkin pienentyneet..
Ja soseet ovat tosiaan muuttuneet rakeisemmiksi, olen lisännyt niihin mm. riisiä ja makaroonia sekä jättänyt juureksia isoimmiksi kököiksi... Onhan se tietenkin ihan totta, että tälläinen ruoka täyttää aikaisempaa paremmin, ja sen syömiseen menee pidemmän aikaa..
Täytyy kyllä myöntää (punastun), että siirryin takaisin hienojakoiseen ruokaan, ihan sen vuoksi että lapsi söisi paremmin..
Eli. Nyt äiti rauhoittuu ja ottaa itseään niskasta kiinni. Palaamme takaisin rakeiseen ruokaan ja sirkustelu loppuu tähän paikkaan. Lapsi syö minkä syö, jos ei nyt ruoka maistu, niin ehkä sitten ensi aterialla? Imetän lasta edelleen, että toki saa maidostakin energiaa (senkin hätäpäissäni unohdin, daa..).
Myönnän kyllä, että olen toivonut lapsen syövän päivällä hyvin jotta yöllä ei tarvitsisi tissitellä... (nukutaan perhepedissä, voi olla että lapsi haluaa rintaa öisin ihan muusta syystä kuin nälästä).
IHANAA ihmiset, kiitos teille :) tulin niin hyvälle mielelle. Ihanaa kuulla että tuo on tähän ikään liittyvä, NORMAALI vaihe :) Tuo kakkosen kuvaava tilanne (suu suppuun ja pää käännetään sivulle, kädet huitoo kuin tuulimyllyt ja sohii lusikkaa kauemmas ja kamala huuto ja älämölö alkaa kun äiti ei tajua lopettaa syöttämistä) kuulostaa AIVAN kuin meidän ruokailutilanteelta! :D
oih, ihana helpottunut tunne :)
hampaita oli tulossa ja teki luultavasti kipeää ja yhtäkkiä jo aikaisemminkin laiha tyttö ei kertakaikkiaan huolinut lusikkaa suuhunsa.
Söi erittäin hyvällä ruokahalulla jos laitoin lautaselle pieniä sormilla syötäviä paloja keitettyä porkkanaa, perunaa, makaronia, herneitä ym. Meillä tätä sormilla syömisvaihetta kesti n 2 kk jonka jälkeen tilanne korjaantui itsekseen.
Ja tosiaan stressi pois ruokatilanteista. Lapsi aistii sen ja se vain pahentaa asiaa.
kuuluu ihan oikeasti ikään! Voisin väittää että 80% tuon ikäisistä on huonoja syömään.
Kehityksen kannalta ikä on juuri se milloin huomataa kaikki, kaikki kiinnostaa, opitaan enemmän
Jos ei syö niin ei syö.. Pakottaa EI kannata, tein sen virheen esikoisen kanssa ja nyt 5v on edelleen huono syömään ja jossain vaiheessa selkeästi jopa pelkäsi ruokailu tilannetta!
Anna sitä mikä maistuu, sormiruokaa ( maissinaksuja, riisikakkuja, leipää, porkkanaa, kurkkua, bataattia, banaania, omenaa, päärynä jne jne jne)..
Tärkeintä olisi juominen!
Tuttipullosta, nokkamukista, lasista vettä, maitoa ja jopa mehua ( jos oikeasti muu ei mene alas)...
Onko vatsa kovalla? Löysällä?
Meillä oli 8kk vauvalla flunssa, jonka aikana syöminen huonontui ja nyt tuli perään vatsatauti..
tankataan nyt osmosalia ( yritetään) ja odotetaan että tauti menisi ohi!
Meillä tällä hetkellä syöminen huonoa noiden sairasteluiden takia.. mutta ehkäpä se tässä on vielä meilläkin edessä samat taistelut
Tuohon verrattunahan meidän poika syö ihan rekkamiehen annoksia! Hui! Onko teidän lapsi kovin hoikka? Miten kasvun on käynyt kun ruokailu on pysynyt vähäisenä jo pidemmän aikaa? Nuo kasvujutut minua kanssa pelottaa kamalasti, pelkään että lapsi laihtuu ja kuihtuu ja jää kääpiöksi :)
tv. ap joka todellakin osaa tämän viestin jälkeen olla kiitollinen lapsensa syönnistä :)
Meillä loppui syöminen täysin 10 kk iässä ja sama jatkuu edelleen, lapsi nyt 1v3kk. Jos saisin sen joskus syömään 1 dl aamupuuroa niin tanssisin riemusta!!!!!! Meillä kun aamupuuroa menee kerran viikossa, silloinkin ehkä 2 teelusikallista. Ja viikosta ehkä 3 päivää on sellaista että lapsi ei syö mitään kiinteitä. Ei siis mitään.
Energiantarve vähenee tuossa vajaan vuoden iässä. Jos lapsesi kuitenkin syö, ole kiitollinen. Ja sormiruoka on todella tärkeää, osa tuota huonosti syömistä on varmaan se että haluaa syödä "itse".Tsemppiä!
Äidinmaito on vaan niin ravitsevaa, että ruokaa menee hintsummin. Kantsii ehkä tehdä niin, että anna kiinteitä ensin ja sitten vasta maitoa. Ruokajuomaksi vaikka ihan vettä.
Joku jo sanoikin, että hampaiden tulo voi vaikuttaa syömiseen. Varisnkin rakeisia soseita voi olla ikävä syödä jos ikenet aristaa kovasti. SIlloin voi ihan hyvin tehdä niin, että sekoittaa sileää sosetta vaikka korvikkeeseen ja antaa sitä mukista "keittona".
Lapsilla nyt on noita kausia, mun poika ei syönyt koskaan ennen 1v ikää desiä enempää mitään. Rauhoitu nyt hyvä ihminen...
Kun lapsella on vasta kaksi hammasta alhaalla. Pelkään ihan kamalasti antaa pojalle mitään kiinteää sapuskaa, pelkään että tukehtuu siihen :( Tai siis juuri vaikka kurkunpalaan tai raakaan porkkanaan... Ehkä olen esikoisen kohdalla vaan ihan liian varovainen...
Rintaa poika syö ihan hyvin, pissavaippoja tulee normaalisti.
Vatsa on toiminut tähän asti tosi hyvin, on tehnyt kahdesti päivässä kiinteän mutta aivan pehmeän kakan... Nyt vatsa tuntuu olevan vähän löysällä, tekee ihme läärykakkoja jopa viisi kertaa päivässä. Välillä tulee sitten ihan tavallinen kakka väliin. Ja mitään uutta ihmeellistä ruoka-ainetta en ole aloittanut, ettei pitäisi mitään allergiaakaan olla...
Hampaita en ainakaan ole huomannut että olisi tulossa... Olen yrittänyt tunnustella pojan ikeniä yläleuasta, en kyllä tunne että mitään olisi puhkeamassa.
Tosi kurjaa että teilläkin on sairasteltu, vatsatauti varsinkin on pienelle varmasti tosi ikävä vaiva... Toivottavasti teillä pian parannutaan ja ruoka alkaa taas maistua :) Voimia sinulle.
Anna sitä mikä maistuu, sormiruokaa ( maissinaksuja, riisikakkuja, leipää, porkkanaa, kurkkua, bataattia, banaania, omenaa, päärynä jne jne jne)..
Tärkeintä olisi juominen!
Tuttipullosta, nokkamukista, lasista vettä, maitoa ja jopa mehua ( jos oikeasti muu ei mene alas)...Onko vatsa kovalla? Löysällä?
Muutos entiseen on niin suuri, että siksi hätäännyin. Nyt kyllä olen rauhoittunut, ja ymmärrän että vähemmälläkin pärjää :)
Ap
Lapsilla nyt on noita kausia, mun poika ei syönyt koskaan ennen 1v ikää desiä enempää mitään. Rauhoitu nyt hyvä ihminen...
keitä herneitä, maissia, porkkanaa, perunaa, makaroonia ym ym. Tee aluksi aika pieniä paloja, mutta kuitenkin sellaisia, josta lapsi saa otteen. Yllättävän hyvin niillä kahdella hampaalla saa jo pureksittua
Sen lisäksi, että sormilla on lapsesta kiva syödä, se on myös hyvää koordinaatioharjoitusta + harjoitusta pinsettiotteesta.
Hyviä vastauksia olet saanut. Kiva juttu, että vastaukset rauhoittavat mieltäsi.
Tosiaan, läpi lapsuusiän (ja myös aikuisiällä) ihmisen ruokahalussa voi olla ajoittain suuria vaihteluita. Välillä lapset syövät valtavia määriä ja taas kohta on nälkä ja välillä tuntuu, että syövät tuskin mitään.
Ei todellakaan kannata painostaa lasta syömään, eikä turvautua sirkustemppuihin ruokapöydässä.
Tilanteesi on minullekin tuttu. Esikoistyttäreni (nyt 9-vuotias, pitkä, hoikka, upea tyttö) oli vauvana ja taaperonakin kovin pieniruokainen ja stressasin hänen syömisiään jatkuvasti. Kun tyttö oli 2-vuotias ja meille syntyi toinen lapsi, aloin tietoisesti psyykata itseäni ajatteluun: lapsi syö, minkä syö ja kertoo, milloin riittää ja se saa kelvata minulle. Pikkuhiljaa, kun en enää painostanut ja sirkustellut ruokailutilanteet muuttuivat perheen mukaviksi hetkiksi ja lapsi alkoi syömään omasta tahdostaan paremmin. Nykyään ruokahalussa ei ole valittamista.
Ajattele, jos sinulla olisi monta muutakin lasta, paljonko ehtisit/viitsisit
painostaa lastasi syömisessä. Monesti vastaavissa ongelmatilanteissa itse mietin, kuinka tilanne hoidettaisiin isossa lapsiryhmässä.
Tsemppiä!
Makaronitkin ovat hyviä sormiruokia. Samoin nyt mandariinejä voi antaa. Lohko puoliksi tai neljään osaan ja tarkistat, että ei ole siemeniä.
Pinsettiote pitäisi tulla pian jos ei ole jo hallussa, joten noilla on hyvä harjoitella.
Kun lapsella on vasta kaksi hammasta alhaalla. Pelkään ihan kamalasti antaa pojalle mitään kiinteää sapuskaa, pelkään että tukehtuu siihen :( Tai siis juuri vaikka kurkunpalaan tai raakaan porkkanaan...
Pehmeäksi keitettyä kyllä voi hyvin antaa, mutta ei alle 4-vuotiaille suositella raakaa porkkanaa ja vastaavia sellaisenaan, ei ennenkö poskihampaat on kaikki tulleet ja osaa pureskella harkitummin.
Olet varmasti täysin oikeassa siitä, että kun tämä on ainokaiseni ja esikoiseni, olen niiiiiiin tarkka hänen suhteensa.. Liian tarkka. On vaan liikaa aikaa täällä kotona pohtia ja pyöritellä näitä asioita kun ei ole isoa lapsilaumaa pyörimässä jaloissa.. ;)Ehkä todellakin pitäisi vaan relata ja uskoa että kyllä lapsi tietää minkä verran hänelle ruoka maittaa :)
Nyt mentiin rauhassa ja stressittä välipalapöytään. lapsi söi iloisena ja hyvällä halulla pöydältä banaanin ja kurkun paloja ja minä aina välillä laitoin hedelmäsosettakin suuhun. Heti kun ilmaisi ettei halua sosetta enää, en antanut. JA HIENOSTI MENI :)
Kyllä se tästä taas lähtee. Kiitos hurjasti teille kaikille tsemppaajille, ihanaa että saa olla vähän pöhkö ja avuton täällä :)
Hyviä vastauksia olet saanut. Kiva juttu, että vastaukset rauhoittavat mieltäsi.
Tosiaan, läpi lapsuusiän (ja myös aikuisiällä) ihmisen ruokahalussa voi olla ajoittain suuria vaihteluita. Välillä lapset syövät valtavia määriä ja taas kohta on nälkä ja välillä tuntuu, että syövät tuskin mitään.
Ei todellakaan kannata painostaa lasta syömään, eikä turvautua sirkustemppuihin ruokapöydässä.
Tilanteesi on minullekin tuttu. Esikoistyttäreni (nyt 9-vuotias, pitkä, hoikka, upea tyttö) oli vauvana ja taaperonakin kovin pieniruokainen ja stressasin hänen syömisiään jatkuvasti. Kun tyttö oli 2-vuotias ja meille syntyi toinen lapsi, aloin tietoisesti psyykata itseäni ajatteluun: lapsi syö, minkä syö ja kertoo, milloin riittää ja se saa kelvata minulle. Pikkuhiljaa, kun en enää painostanut ja sirkustellut ruokailutilanteet muuttuivat perheen mukaviksi hetkiksi ja lapsi alkoi syömään omasta tahdostaan paremmin. Nykyään ruokahalussa ei ole valittamista.
Ajattele, jos sinulla olisi monta muutakin lasta, paljonko ehtisit/viitsisit
painostaa lastasi syömisessä. Monesti vastaavissa ongelmatilanteissa itse mietin, kuinka tilanne hoidettaisiin isossa lapsiryhmässä.
Tsemppiä!
Joo, keittelen noita juureksia ja hedelmiä pehmeiksi, makaroonia myös :) Saas nähdä miten maittaa :)
ap
[/quote]
No älä nyt mitään raakaa porkkanaa anna vielä :) Pehmeäksi keitettyä kyllä voi hyvin antaa, mutta ei alle 4-vuotiaille suositella raakaa porkkanaa ja vastaavia sellaisenaan, ei ennenkö poskihampaat on kaikki tulleet ja osaa pureskella harkitummin.
[/quote]
No meillä on kaikki lapset saaneet kyllä raakoja juureksia ihan siitä lähtien kun porkkana on kädessä pysynyt (siis ehkä joku 7-8 kk). Niillä pienillä hampailla lähtee sen verran pieniä paloja, että meillä ainakin on ok. Toki pitää vieressä vahtia.
Samoin ruisleipää olen antanut heti kun viljat on kokeiltu. Sellainen kova jälkiuunileipä on ollut meillä hyvin suosittu imeskeltävä.
Monilla lapsilla tulee 9-10 kk iässä vaihe, jolloin ruokaa menee vähemmän. Lienee kyse ihan normaalista ruokahalun vaihtelusta.
Teet vain niin, että annat lapselle ruokaa ruoka-aikoina. Kun lapsi näyttää, että masu on täynnä, niin sitten kysyt joko riittää (eihän se lapsi vielä osaa vastata, mutta jatkoa ajatellen). Lapsi huitoo käsiään, kääntää pään pois, iskee suun kiinni. Jos ruokaa meni vain vähän, niin sitten teet välipalasta hiukan ravitsevamman.
Toinen on se, että jos olette siirtyneet rakeisempaan ruokaan, niin lapsi saattaa syödä hitaammin.
Väkisin ei kannata syöttää, varsinkaan huutavaa lasta. Siitä ei tule mitään ja syömisestä vaan kamala trauma.
Sirkustempuista kannattaa luopua ihan heti. Ne aiheuttavat vain sen, että lapsi ei aukaise suutansa ellei isä tee sirkustemppua.
Ruokaan voi lisätä hyvin öljyä, siitä saa ravintoa.
Desi lihasosetta on jo tosi hyvä määrä. Varsinkin jos imetät lasta edelleen.