Onko joku muu kokenut "ihmeparantumisen" alkoholismista? (Jokin lääke, uskoon tuleminen tms.)
Olen ryypännyt 12 vuotta. En pysynyt raittiina edes antabuksen avulla ja epäilemättä olin juomassa itseäni hautaan. Neljä kuukautta sitten sain lääkkeet mielenterveysongelmaani, eikä ole sen koomin edes tehnyt mieli alkoholia.
Koko juomisen tarve ja himo vaan katosi. Ei vaan ole tehnyt mieli, eikä mitään kiusauksia ole tullut. En jää enää jumiin kaupan oluthyllyn eteen. Ei ole tehnyt mieli edes ahmia herkkuja, mikä oli myöskin mulle ongelma.
Olen ruvennut epäilemään, olenko edes oikeasti alkoholisti, mutta eihän teve ihminen niin paljoa ryyppää ja koe sellaista pakkoa ryypätä. En halua juoda enää ikinä. En edes yhtä, etten vaan enää retkahda.
Kommentit (18)
Et sitten voinu sanoa lääkkeen nimeä. V ttu mitä porukkaa
Olit vain juoppo. Alkoholismin kehittyminen kestää 20 vuotta ahkeraa dokaamista.
Älläsdeetä pidettiin läpimurtohoitona alkoholismiin, kunnes lainsäädäntö esti tutkimukset. Kuitenkin on runsaasti näyttöä, että trapian yhteydessä käytettynä se on todella tehokas hoitomuoto ja yksikin käyttökerta voi auttaa kuukausia tai jopa vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Lääke auttoi ahdistukseen.
Ahdistukseen tulee tosiaan helposti juotua. Masennus aiheuttaa sitä myös, jos juomisesta tulee parempi olo. Jos kokee alkoholin auttavan jotenkin tai ei vaan kestä elämää ilman sitä, niin sittenhän sitä vaan juo.
Itselläni ainakaan olo ei parantunut mitenkään, jos lopetin juomisen ennen lääkettä. Se jopa paheni, vaikka olin joskus jotenkin juomatta jopa puoli vuotta. AA ei auttanut. Aivokemiani oli vaan sekaisin.
Eihän nämä lääkkeetkään hyväksi ole, mutta alkoholi on varmasti vaarallisempi aine.
ap
Upeaa kuulla!
Mikä oli mielenterveysongelmasi, eli mihin sulle määrättiin lääkettä? Ja jos vielä saan udella, mikä lääke auttoi?
Vierailija kirjoitti:
Et sitten voinu sanoa lääkkeen nimeä. V ttu mitä porukkaa
Ei se taida auttaa, jos ei kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Lääke on Lamotrigin.
ap
Otit lääkettä ahdistukseen siis
Zinc
Sellaiset ihmiset, kuin maalima.
Kertoo vain tästä maailmasta, ei sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Upeaa kuulla!
Mikä oli mielenterveysongelmasi, eli mihin sulle määrättiin lääkettä? Ja jos vielä saan udella, mikä lääke auttoi?
Kiitos!
Olen siis bipolaarinen. Ehdin jo tuohon ylle kirjoittaa, että lääke on Lamotrigin. Se on epilepsialääke, joka jostain tuntemattomasta syystä toimii myös kaksisuuntaiseen liittyvään masennukseen ja ahdistukseen. Lueskelin jostain, että se auttaa usein myös alkoholin liikakäyttöön.
Kaksisuuntaiseen usein liittyy alkoholiongelma. Olikohan se suurinpiirtein niin, että noin puolella on alkoholiongelma jossain vaiheessa. Tämä on ikävä sairaus.
Alkoholismista kannattaa puhua lääkärille. Itse en sanonut mitään, mutta uskoisin, että lääkitystä voidaan säätää alkoholiongelmaakin ajatellen, vaikka sairaus olisikin joku muu. Tämä ei tosiaan todennäköisesti toimi edes joka bipoon.
ap
Vanha lapsuudentuttu lääkäri kysyi että tiedänkö mitä olen tekemässä. Muistutti hyvästä puolisosta, lapsista ja tulevista lapsenlapsista. Kertoi ettei mikään työ tai raha korvaa elämää. Irtisanouduin, raitistuin ja olen onnellinen perheen parissa. Uskomatonta kuinka yksi elämän osa-alue voi saada ihmisen haudan partaalle. Hautausmaat on täynnä tarpeellisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Älläsdeetä pidettiin läpimurtohoitona alkoholismiin, kunnes lainsäädäntö esti tutkimukset. Kuitenkin on runsaasti näyttöä, että trapian yhteydessä käytettynä se on todella tehokas hoitomuoto ja yksikin käyttökerta voi auttaa kuukausia tai jopa vuosia.
Jostain ihmesienistäkin olen kuullut...
Kuulostaa toki vaaralliselta, mutta niin on tietty alkoholismikin. Harmillista, että tutkimukset keskeytyi. Monet lailliset lääkkeetkin ovat aikamoisia huumeita.
ap
Mä join urakalla parikymmentä vuotta. Ja kun en juonut niin mietin milloin pääsen taas juomaan, hermot ihan riekaleina kun en voinut ajatella muuta. Kymmenen vuotta sitten tapahtui jotain eikä enää vaan tehnyt mieli enää juoda. Ahmiminen tuli tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Mä join urakalla parikymmentä vuotta. Ja kun en juonut niin mietin milloin pääsen taas juomaan, hermot ihan riekaleina kun en voinut ajatella muuta. Kymmenen vuotta sitten tapahtui jotain eikä enää vaan tehnyt mieli enää juoda. Ahmiminen tuli tilalle.
Mulla aivan samanlainen ojasta allikkoon -kokemus! Addiktio vain vaihtoi muotoaan, juomisesta syömiseen. Terveydenhuoltoa tuntuu kiinnostavan vain päihteetömyys. Eli oon nyt juomaton bulimikko, alkoholin sijaan ajatukset pyörii ruoan ympärillä. Miksi tää on näin vaikeeta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten voinu sanoa lääkkeen nimeä. V ttu mitä porukkaa
Ei se taida auttaa, jos ei kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Lääke on Lamotrigin.
ap
Epilepsialääke. Syötetään kaksisuuntaisille. Ehkä sulla onkin epilepsia eikä kaksisuuntaista jos lääke toimii. Kuuluuhan siihenkin psyykkisiä ongelmia.
Minä koin ihmeparantumisen rankasta juomisesta. En osaa sanoa oliko kyseessä korkeamman johdatus, mutta eräänä päivänä vain lopetin. Kuulostaa varmaan hölmöltä eikä auta sinua, mutta näin kävi. En ole uskonnollinen edes.
Krapulat muuttuivat itsestään kauheammiksi ja kauheammiksi. Ikä teki siis tehtävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääke auttoi ahdistukseen.
Ahdistukseen tulee tosiaan helposti juotua. Masennus aiheuttaa sitä myös, jos juomisesta tulee parempi olo. Jos kokee alkoholin auttavan jotenkin tai ei vaan kestä elämää ilman sitä, niin sittenhän sitä vaan juo.
Itselläni ainakaan olo ei parantunut mitenkään, jos lopetin juomisen ennen lääkettä. Se jopa paheni, vaikka olin joskus jotenkin juomatta jopa puoli vuotta. AA ei auttanut. Aivokemiani oli vaan sekaisin.
Eihän nämä lääkkeetkään hyväksi ole, mutta alkoholi on varmasti vaarallisempi aine.
ap
Tämän takia en itsekään ole pystynyt lopettamaan juomista. Oloni huononee heti kun lopetan, minusta tulee turhautunut, käyn ylikierroksilla enkä saa nukuttua. Eli alkoholi on minulle lääke. Sen tilalle olisi hyvä saada jokin muu lääke, mutta ei minulla ole tehonnut muuta kuin eräs vahva psykoosilääke ja sekin piti lopettaa pahojen sivuoireiden vuoksi.
Työpaikkalääkäriä ei oikein näytä kiinnostavan auttamiseni, hokee vaan että oma syy, oma päätös juoda.
Mielestäni se ei ole oma syy vaan minulla on jokin mielenterveys ongelma johon tarvitsisin apua. Mutta kuulemma ei heru apua ennen kuin lopetan juomisen.
En yksinkertaisesti pärjää ilman alkoholia. En minä halua juoda vaan on pakko. Olen ollut katkolla 2 kertaa, joten olen kyllä yrittänyt lopettaa.
Mulla ei ole mitään elämää, juon vaan kaiken vapaa-aikani ja siihen menee kaikki rahat.
Tavallaan siis käyn töissä vain saadakseni rahaa juomiseen.
Lääke auttoi ahdistukseen.