Muuttaisitko vuokrayksiöön, joka on tehty omakotitalon yhteyteen. Eli paritalo käytännössä.

Eiköhän se riipu siittä naapurista aika pitkälle

Riippuu sijainnista, hinnasta ja siitä, keitä siinä vieressä asuu. Voisin kyllä periaatteessa tuollaiseen muuttaa.

En.

En.

Ei ikinä enää paritaloon. Mieluummin kaupungin vuokrakasarmiin.

Eihän se mikään paritalo ole, kun se on vain yksiö ja toinen asukas on vuokralainen.

Kyllä muuttaisin, oma sisäänkäynti, eikä tarvitse huolehtia mistään, kun ei ole toinen omistaja, vaan vain vuokralainen.

Hyvä asunto esim. rauhalliselle opiskelijalle, turvallinenkin.

Kerrostaloon kyllä mutta en tuollaiseen. Tiedä millaisia kyyliä omakotitalon omistajat on. Voivat pitää tarkkaa syyniä miten naapurissa eletään. Eräs kaverini asui tuollaisessa ja eivät tykänneet, jos kavereita pörrää liikaa kylässä. Ja kävivät mainitsemassa asiasta hänelle henkilökohtaisesti.

Tuohan olisi ihana, jos vuokranantaja olisi mukava ja rauhallinen ihminen ja tekisi itse puutarhatyöt. Saisi yksiön hinnalla omakotiympäristön ja puutarhan.

Kaverini asui tuollaisessa joskus vuosituhannen alussa. Oli tyytyväinen. Asunnon edustalla oli pieni aidattu piha, mikä oli hänen käytössään, vuokranantajan oma piha oli talon toisella puolella ( takapihalla). Asunnot oli tehty niin, että välissä oli varastotilaa, joten äänetkään eivät kuuluneet huoneistojen välillä.

Olen asunut opiekeluaikanani sellaisessa omakotitalon siipirakennuksessa. Se oli olut alunperin isäntäväen pojan käytöss' mutta poika oli muuttanut pois. Asuin vuokralla siis. Oli ihan ok, paitsi että suihku puuttui, sain tosin käyttää isäntäväen suihkua, pesukonetta  ja saunaa silloin kun heillä oli sauna lämmin. Sopii siis nuorille ja vähän boheemeille.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini asui tuollaisessa joskus vuosituhannen alussa. Oli tyytyväinen. Asunnon edustalla oli pieni aidattu piha, mikä oli hänen käytössään, vuokranantajan oma piha oli talon toisella puolella ( takapihalla). Asunnot oli tehty niin, että välissä oli varastotilaa, joten äänetkään eivät kuuluneet huoneistojen välillä.

Olisin onnessani asunnosta, jossa viereisten naapurien välillä olisi muutakin kuin yksi ohut seinä. Alkaa niin kyrbimään kun joutuu pakkokuunnella toisten elämisen ääniä eikä voi rentoutua tai auttaa stressiään millään lailla. Juuri kun istahtaa sohvalle ja huokaisee, niin joku naapuri alkaa pöntöllä tiputtelemaan pommejaan, voi PERRRRRRRR

Riippuu naapureista. Jos koko talo vuokralla, niin olette samanarvoisia. Mutta vuokralaiset saattaa vaihtua eikä voi itse vaikuttaa. Vaatii hiukan sopeutumista, ei parane olla pikkutarkka.

Jos omistaja asuu samassa talossa, niin riippuu omistajasta.

Jos pääsee pihalle ja saa olla siellä omalla kohdalla suhtkoht vapaasti niin tykkäisin. Enemmän kuin kerrostalossa.

Jos muut puitteet kohdillaan.

Onhan kerrostalossakin naapurit seinän takana. Ja samassa rapussa.

En muuttaisi minkäänlaiseen paritaloon jos vaihtoehtona on omakotitalo.

Yksiö joka on kiinni toisen talossa kuulostaa kamalalta.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu naapureista. Jos koko talo vuokralla, niin olette samanarvoisia. Mutta vuokralaiset saattaa vaihtua eikä voi itse vaikuttaa. Vaatii hiukan sopeutumista, ei parane olla pikkutarkka.

Jos omistaja asuu samassa talossa, niin riippuu omistajasta.

Jos pääsee pihalle ja saa olla siellä omalla kohdalla suhtkoht vapaasti niin tykkäisin. Enemmän kuin kerrostalossa.

Jos muut puitteet kohdillaan.

Onhan kerrostalossakin naapurit seinän takana. Ja samassa rapussa.

Koen kerrostalon ihan eri asiana. Naapurit seinien takana ovat itsestäänselvyys.

Jos on mahdollisuus muuttaa täysin omaan niin en ymmärrä niissä tapauksissa henkilöitä jotka päätyvät ostamaan puolikkaita tai osia jostain asunnoista.

Olen asunutkin, tosin kämppis ja vuokranantaja oli sukulainen.

Olin opiskelija, sopi elämäntilanteeseen tosi hyvin.

Jos asunto sisältäisi normaalit keittiö- ja kylpyhuonevarustukset (ml. paikka pesukoneelle), niin miksikäs ei. Vapaus kutsua kavereita ja viettää heidän kanssaan aikaa "omalla pihalla" kuuluu tietysti asiaan, samoin muutenkin vapaus elää omaa elämää ilman kyttäämistä.

Pitäisi varmaan olla koko ajan tekemisissä. Olisiko yhtään omaa rauhaa jos haluaa.

Muuttaisin ainoastaan siinä tapauksessa, että asunto on sijainniltaan ja viihtyisyydeltään huipputasoa ja että tunnen vuokranantajan ennalta ja tiedän hänet tolkun ihmiseksi. Ventovieraasta voi tulla esille vaikka ja mitä outouksia ja nilkkimäisyyksiä, etenkin kun ollaan "isäntä-palkollinen" suhteessa toinen toiseen. Liian hasardia. 

Jos se olisi 100 neliöinen yksiö, niin voisin hetken harkita. 

Pyynikillä kävellessä katselin isoja taloja ja mietin miten niistä saisi muokattua hyviä vuokra-asuntoja. Yläkerrassa voisi olla oma koti ja alakertaan tekisi yhden tai kaksi pientä vuokra-asuntoa vaikka tursiteille vuokrattavaksi lyhyeksi aikaa. Tämä tietysti vaatisi hyvää sijaintia, jolloin koko asunto maksaisi suuresti.