Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muistaako teidän ystävät tai lähipiiri sua koskaan?
24.07.2020 |
Tuli yhtäkkiä pahamieli, kun seurasin lähipiiriin kuuluvan syntymäpäivälahjahankintaa ja aloin miettiä asiaa enemmänkin.
Minä olen antanut joulunaikaan lähipiirille jotain pientä. Siis sisaruksille ja ystäville. Erilaisia muistamisia. Pitkin vuotta saatan kylään mennessä viedä kukkia tai jos naistenpäivä niin suklaata ja tulppaaneita vienyt. Olen ottanut osaa erilaisiin yllätyksiin jne. Tykkään siis ilahduttaa. Joskus ihan ilman mitään syytä.
Ja nyt, kun aloin miettiä niin en saa itse mitään koskaan. Kukaan ei ole ikinä järkännyt mulle yllätystä. En saa kukkia, jos joku tulee kylään. Mua ei edes kukaan kutsu minnekään. Joskus tyrkytän itseni jollekin kahville. Joulunakaan en saa keltään mitään. Paitsi siis oma mies ja lapseni ilahduttavat mua kyllä.
Otti korvaan sekin, kun äitini sanoi antaneensa siskolleni 30v lahjaksi 50 euroa, kun ei kuulemma muuta keksinyt. Minä sain äidiltä ja sisaruksilta 40v lahjakortin mihin oli jokainen laittanut 20€.
Kommentit (8)
Muistaa ne silloin kun ne tarvitsee apua johonkin, kuskia, kantoapua, maalaria tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinusta en nyt puhu, mutta tuli mieleen, että jotkut ihmiset olettavat saavansa lahjan, vaikka eivät kutsu edes syntymäpäiville. Minun periaatteeni on ollut, että ”Ei juhlia, ei lahjoja”. Tämä koskee myös omia sisaruksiani. En osta heille mitään lahjaksi, jos he eivät pyydä edes kahville.
Meillä ei ystäväpiirissä ole tapana viedä kun kahvitellaan jonkun kotona mitään mukanamme. Toki käydään aika usein toisillamme kahvilla niin on vastavuoroista. Sen sijaan jos vietetään yhdessä jonkun kotona iltaa ruoan sun muun yhdessäolon merkeissä niin silloin tulee vietyä esim. juuri kukkakimppu, viiniä jne.
Sellaisille joilla kyläilee harvemmin, tyyliin pidemmän ajomatkan päässä, viedään kyllä aina jotain mukanamme vaikka käytäisiin vain kahvilla.
Aika harvoin olen saanut todella ilahduttavaa tavaraa lahjaksi. Mielummin ostan itse itselleni lahjan, josta pidän. Mutta tottakai muistaminen ilahduttaa, puhelinsoitto, tekstari tai kortti. Sekä katoavat lahjat, kukat, herkut tai viini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä olen herännyt siihen, ettei muista. Eivät muista edes kutsua käymään, vaikka ovat itse aiemmin luonani vierailleet useinkin. Viimeisenä pisteenä iin päälle olen huomannut, etteivät muista edes pitää yhteyttä.
Niinpä olen itsekin lopettanut yksipuolisen yhteydenpidon. Nyt voin kuollessani rauhassa muumioitua parvekkeettomaan neukkukuutiooni.
Sama minulla, tosin huomasin tuon jo lapsena ja varsinkin teininä. Oma ratkaisu on olla muistamatta muitakaan sen kummemmin. Joskus vielä toin tuliaisia matkoilta, senkin lopetin kun lahjat vaikutti turhilta.
Alue: Aihe vapaa
Ei muista. Minäkin päätin alkaa unohtaa.