Synnytyssairaala ja nukkuminen
Miten olette saaneet nukuttua sairaalassa synnytyksen jälkeen?
Meillä mies haluaa perhehuoneen MUTTA kun emme kotonakaan nuku samassa huoneessa koska mieheni pitää niin kovaa ääntä nukkuessaan, etten pysty mitenkään nukkumaan hänen kanssaan. Toisaalta myös vieraiden ihmisten seurassa nukkuminen jännittää (olen aina ollut todella huono uninen) ja jos huoneessa on oman lapsen lisäksi vielä toisenkin tai jopa kolmannen ihmisen lapsi, niin miten ihmeessä sitä pystyy nukkumaan? Ehkä stressaan vähän turhia, mutta kun tiedän, että väsyneenä olen aivan kauhea, niin en haluaisi, että vauva-aika alkaisi kovalla väsymyksellä.
Edellisessä synnytyksessä olin sairaalassa neljä päivää, silloinen mies ei metelöinyt yöllä, joten asia oli silloin kunnossa, nyt ei.
Miten teillä meni tämän suhteen?
Kommentit (9)
ainakin täällä ne pyritään antamaan ensisynnyttäjille
Laitat itsellesi korvatulpat ja käsket miestä herättämään kun vauva herää. Tavallisessa huoneessa en viitsisi nukkua tulpat korvissa ja ilman niitä on ihan liian levotonta kunnon unille, koko ajan joku liikkuu tai vauvat huutavat.
Minä olin kahden hengen tavallisessa huoneessa mutta huonetoveriksi osui nuori nainen joka kuorsasi enemmän kuin mieheni koskaan! Siis ihan kauheaa mölyä. :(
Oikeasti teki mieli useamman kerran nipistää ko. naisen vauvaa jotta tämä rupeaisi itkemään ja tämä nainen heräisi. Kas kun vierasta naista ei voi "potkiskella" niin hyvin kuin omaa miestä.
Jos toisen saan niin ihan takuuvarmasti koitan saada perhehuoneen. Huh.
en nukkunut ollenkaan n.2h/vrk sairaalassa. eli noin kuutisen tuntia tuli nukuttua yhteensä. asioita pyöri liikaa mielessä ja koti-ikävä oli kova
Itse en esikoisen aikaan saanut nukuttua ollenkaan kun huonekaveri + hänen vauva piti niin kovaa ääntä. Toista synnyttäessä toilettilaukussa oli mukana korvatulpat ja johan nukkuminenkin onnistui. Kunhan tämän kolmannen synnyttäminen tulee ajankohtaiseksi niin ensimmäiseksi laukkuun pakataan korvatulpat.
saa automaattisesti. ja ihan kohtuutonta, jos mies ei edes nuku siellä! Kun on oikeasti ihmisiä, jotka niitä tarvitsevat (kuten sektioitu äiti, jota mies auttaa yölläkin, kaukana asuvat ensisynnyttäjät, muuten hitaammin toipuvat äidit jne jne).
Minä tiesin jo etukäteen, että sairaalassa ei paljon nukuta ja siksi lähdin kotiin heti, kun pääsin. Ensimmäisenä yönä annoin vauvan hoitajille nukkumaan ja nukuin tulpat korvissa sen aikaa kuin vauvakin. Muuten torkuin tilaisuuden tullen.
muttaman päivän sitä on vaikka aidan seipäänä. ja unenpuutteeseen tai ainakin kaykonaisiin uniin voit varautua muutenkin, tuurilla 3 kk jälkeen alkaa helpottaa. Vuoden päästä ainakin, jos ei satu huonouninen lapsi...
itsekin olen väsyneenä aika kauhea, mutta kyllä tuo su aloituksesi pisti vähän naurattamaan. kai tajuat, että sun on sopeuduttava siihen, ettei kymmenen tunnin unia ole luultavasti pitkään aikaan luvassa... tuoreen äidin keho kyllä sopeutuu, hormoonit auttaa nukkumisessa ja nukahtamisessa samoten asenne, nukun silloin kun vauva nukkuu. se nukutko niinä parina yönä synnytyksen jälkeen on sun elämäsi pienimpiä huolia, keskity johonkin muuhun..
Mulle riittä kun toinen korva on tyynyssä kiinni ja toisessa on korvatulppa joka on huonosti laitettu.... Saa nukahdettua, mutta kerran kun käännähtää niin se tulppakin yleensä irtoaa....... Joten no problem ;)
Mulla kävi viime synnytyksen jälkeen tuuri, kun mun huoneeseen ei tullut ketään. Sain olla siellä koko neljä vuorokautta yksin vauvan kanssa. Jouduin olemaan noin kauan, kun vauvan keltaisuutta piti seurata. Miestä en ole huolinut mukaan edes synnytyksiin saati mihinkään perhehuoneisiin.