Hetki jolloin ymmärsit ettei puolisosi/kumppanisi rakasta sinua enää?

Kertoi suhteestaan toiseen naiseen.

"Miesviha"-pikkupojille tiedoksi, että naiseksi en nyt miestäni tähän kertomukseen saa tehtyä.

Ei paneskellut enää.

up

Kun se ei enää halunnut tehdä kanssani asioita. Esimerkiksi saattoi ilmaantua paikalle jonkun kaverinsa kanssa jos ei tiennyt että olin vaikka yhteisellä kaverilla illanvietossa tai jossain baarissa/kahvilassa. Sitä ennen oli sanonut, ettei aio vaikka olla liikkumassa yms. Noista se oikeastaan lähti, eli vapaa-aikaa ei enää vietetty yhdessä vaikka ennen oltiin. Toki on aivan luonnollista ja jopa toivottava, että aikaa vietetään erikseen (oli se sitten patikointia, jalkapalloa, riippuliitoa tai baarissa olemista), mutta se ei enää ollut luontevaa kun ei yli kuukauteen tehty yhtään mitään kotona olon lisäksi. Kotona ollessakin alkoi tuntua sellainen outo, jotenkin kiusaantunut tunnelma. Tämä mies oli endirakkauteni, joten en heti tajunnut intuitiotani vaan katsoin tuota touhua ja koitin olla parempi tyttöystävä.

Lopulta se eräänä päivänä vaan ilmoitti että hankki asunnon ja lähti. Minä hölmö itkin vielä perään ja lupasin muuttua :D eli en tiedä, pikkuasioista sen kai huomaa. Rakkauden vasta kohta ei minun mielestäni ole viha ja riitely, enemmän sellainen että kumppani alkaa välinpitämättömäksi. Että muut ihmiset menevät sinun edelle, eikä sinun murheet kiinnosta. Että jää sellainen olo, ettei oikein uskalla olla oma itsensä.

Pahoitin mieleni eräästä asiasta jonka hän sanoi minulle, oikein oikeasti kunnolla pahoitin ja olin tosi surullinen pitkäänkin. Se kylmyys ja välinpitämättömyys minun pahaa oloa kohtaan paljasti rakkauden loppuneen.