Lue keskustelun säännöt.
En osaa luottaa keneenkään
07.07.2020 |
En vain yksinkertaisesti pysty siihen. Minulla ei ole itsetunto-ongelmia, olen mielestäni fiksu, hauskaa seuraa ja vielä kauniskin. Mutta aina minua kalvaa tunne että muut ihmiset salaa halveksivat minua (esim. jos joku mies on kinnostunut minusta, niin oletan että se on vitsi tai jos kaverini peruu menon kanssani niin hän ei ole koskaan välittänyt minusta pätkääkään). En vaan osaa ymmärtää että kukaan voisi oikeasti olla epäitsekäs, eikä vain ajaa omaa etuaan.
Kommentit (6)
Oletko sitten itse AP itsekäs narsisti? Jos et pysty kuvittelemaan muilla ihmisillä olevan tunteita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko itse vilpitön suhteessa muihin? Jos olet, miksi oletat, etteivät muut voi olla vilpittömiä sinua kohtaan? Mikä tekee sinusta poikkeuksellisen tässä asiassa?
Ajatteletko muiden olevan vilpillisiä kaikkia kohtaan vai vain sinua kohtaan?
Onko sinulla kokemuksia, että luottamuksesi on petetty?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Luottamus syntyy ajan kuluessa toistuvista teoista. Esim. vuoden ajan kun toisen tuntee niin jonkinlainen luottamus voi syntyä.
Et tarvitse luottamusta alkuun ihmissuhteissa. Tarvitset vain vastavuoroisuutta. Tee jokin asia ja toinen tekee jonkin asian sun hyväksi. Tee selväksi mitä annat ja mitä odotat.
Kukaan meistä ei ole epäitsekäs joka hetki, koska se oma vahvuus (ja sitä myös resurssit tehdä muiden hyväksi jotain myös) perustuu siihen että pitää itsestään ja tarpeistaan itse huolta. Eli pidä omista tarpeistasi huolta ja ota vain vastavuoroisia ihmisiä elämään. Jos siis vastavuoroisuus jatkuu esim. tuon vuoden niin voit alkaa luottaa.
En minä pysty noin ajattelemaan. On ystäviä joita olen tuntenut monia vuosia, jotka eivät ole minua koskaan loukanneet tai satuttaneet tarkoituksella. En silti luota heihin pätkääkään. Nuorempana oletin että kaverini puhuivat minusta pahaa selkäni takana (vaikka eivät niin varmaan tehneetkään.
Toisaalta olen kyllä aika epäempaattinen ollut aina ( vaikka osaan olla oikein mukava niille muutamille joista välitän, sekin on aina vähän esittämistä), että ehkä se heijastuu..
Faith kirjoitti:
Oletko itse vilpitön suhteessa muihin? Jos olet, miksi oletat, etteivät muut voi olla vilpittömiä sinua kohtaan? Mikä tekee sinusta poikkeuksellisen tässä asiassa?
Ajatteletko muiden olevan vilpillisiä kaikkia kohtaan vai vain sinua kohtaan?
Onko sinulla kokemuksia, että luottamuksesi on petetty?
En tietenkään, kukapa ei olisi valehdellut ikinä? Tosin en hyville ystävilleni, paitsi ehkä joskus vähän liioitellut jotain yms.
Kaikkia kohtaan, en kuvittele olevani ihan niin spesiaali. Näen kaikki ihmiset itsekkäinä
Minulla oli vaikea epätasapainoinen lapsuus, äitini lupaili mitä sattuu, eikä pitänyt niistä puoliakaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko sitten itse AP itsekäs narsisti? Jos et pysty kuvittelemaan muilla ihmisillä olevan tunteita
Niin onhan se kyllä aika omtuista jos ei myönnä että muut ihmiset pystyvät empatiaan..? Taidat olla a.p aikan tunnekylmä
Luottamus syntyy ajan kuluessa toistuvista teoista. Esim. vuoden ajan kun toisen tuntee niin jonkinlainen luottamus voi syntyä.
Et tarvitse luottamusta alkuun ihmissuhteissa. Tarvitset vain vastavuoroisuutta. Tee jokin asia ja toinen tekee jonkin asian sun hyväksi. Tee selväksi mitä annat ja mitä odotat.
Kukaan meistä ei ole epäitsekäs joka hetki, koska se oma vahvuus (ja sitä myös resurssit tehdä muiden hyväksi jotain myös) perustuu siihen että pitää itsestään ja tarpeistaan itse huolta. Eli pidä omista tarpeistasi huolta ja ota vain vastavuoroisia ihmisiä elämään. Jos siis vastavuoroisuus jatkuu esim. tuon vuoden niin voit alkaa luottaa.