Lue keskustelun säännöt.
Alussa sanottiin, että viruksilla on luonnostaan tapana laantua
06.07.2020 |
Miten se on mahdollista, jos viruksen ominaispiirteisiin kuuluu levittyä, tarttua ja kasvaa? Miten voisi samaan aikaan olla ristiriitainen kehitys, että se laimenee, ns. katoaa vaikkei ehkä kokonaan?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Levittyminen ja tarttuvuus ovat eri asioita kuin tappavuus. Itse asiassa viruksen kannalta levittyminen ja tarttuminen sujuvat paremmin jos isäntä pysyy hengissä.
Miten tuo liittyi tähän??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen ristiriitaa näet tuossa? Jos virusten olisi tapana muuttua koko ajan agressiivisemmiksi, niin ihmisethän olisivat jo kuolleet sukupuuttoon.
Niin, kaikki epidemiat laantuvat joskus.
Virus laantuu, mutta ei suinkaan katoa. Sen selviytymisen kannalta paras taktiikka on pysytellä piilossa. Piiloutuminen onnistuu kun se ei enää aiheuta kovinkaan rajuja oireita eikä leviä kulovalkean tavoin, ja jättää isäntänsä henkiin.
Ei siinä pitäisi olla mitään ihmeellistä, jos ei ole tutkittuatietoa riittävästi ja asia on uusi, vaan kaikki perustuu arvailuun miten virus saattaa käyttäytyä ja tieto pohjautuu aiksisempiin kokemuksiin muista viruksesta.
Vai oletko ap. sinä se tietopankki, joka jakaa faktatietoa kaikille?
Vielä joulu-tammikuussa arveltiin, ettei virus tule edes Pohjoismaihin ja pysyy Kiinan alueella, mutta toisin kävi. Korona levityäytyi maailmanlaajuisesti, eikä kait vielä syytä tiedetä, totuus paljastuu vasta vuosien päästä, kun tutkimus tietoa on enemmän.
Jokainen tutkimus lisää tietoa viruksesta ja sen käyttäytymisestä. Näin on ollut maailman sivun, kun uudesta viruksesta on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska viruksen ei ole tarkoitus tappaa isäntäänsä, vaan muuntua sellaiseksi, että pystyy "elelemään mukavasti", lisääntymään ja leviämään. Ilman eläviä isäntiä ei ole viruksiakaan. Uudet virukset ovat aluksi turhan ärhäköitä, kunnes oppivat tuntemaan isäntänsä ja laimenevat sopivammaksi.
Jotenkin näin.
Suomi on hyvä esimerkki viruksen laantumisesta, koska tartuntojen määrä on laskenut huimasti. Virus sinällään ei katoa mihinkään, se voi olla pitkään piilossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietippä ap. hetki. Jos koronavirus ei olisi laantunut, päinvastoin voimistunut esim. Suomessa, niin mikä olisi nyt tartuntojen määrä?
Muistan kun korova tv-infossa kerrottiin, kuinka Suomi on varautunut maalis-huhtikuussa jopa yli 700 sairaalapaikkaan ja ruumiskontteihin, jos virus leviää myöhemmin yhtä aggressiivisesti, mutta todellisuudessa toukokuun alussa sairaspaikkoja tarvittiin reilut 100. Ja tällä hetkellä tehohoitoa ei tarvita lainkaan. Ja ruumiskontit käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levittyminen ja tarttuvuus ovat eri asioita kuin tappavuus. Itse asiassa viruksen kannalta levittyminen ja tarttuminen sujuvat paremmin jos isäntä pysyy hengissä.
Miten tuo liittyi tähän??
Se liittyy niin, että virus levitäkseen tarvitsee isäntiä ja jos isännät kuolee niin viruskin kuolee, joten taudin pitää mutatoitua aina vain lievemmäksi jotta se pystyisi elämään mahdollisimman monessa isännässä. Siksi taudinkuva laimenee mitä enemmän se etenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska viruksen ei ole tarkoitus tappaa isäntäänsä, vaan muuntua sellaiseksi, että pystyy "elelemään mukavasti", lisääntymään ja leviämään. Ilman eläviä isäntiä ei ole viruksiakaan. Uudet virukset ovat aluksi turhan ärhäköitä, kunnes oppivat tuntemaan isäntänsä ja laimenevat sopivammaksi.
Jotenkin näin.
Olet oikeassa, tämä on tieteellinen tosiasia.
Siinä vaiheessa kun koronavirukseen tulee rokote, se on enää todellakin lievä flunssa tai kurkun käheys, ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä oli Hesarissa tiedeartikkeli jokin aika sitten. Taudin lieventyminen ei ole väistämätön luonnonlaki, vaan taudinaiheuttaja kehittyy siihen suuntaan jolla se saa itseään monistettua ja levitettyä parhaiten. Oli esimerkkinä kaksi jänisten tautia, joista toinen oli muuttunut lievemmäksi, toinen ei. Se joka ei ollut, pystyi tarttumaan myös kuolleesta jäniksestä (ja jäniksethän eivät varmaankaan osaa olla tuollaisten asioiden kanssa kovin hygieenisiä...) joten sen leviämiselle ei ollut haittaa siitä, että uhri kuolee. Lisäksi siinä kerrottiin kupasta, joka oli Eurooppaan tullessaan muutamana alkuvuotena paljon raflaavampi kuin nykyään, mutta lieveni nopeasti. Syynä luultavasti se, että jos sairastunut yksilö tulee nopeasti täyteen haisevia mätäpaiseita, niin seksitaudin levittämiseen ei ole enää kovin hyviä mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Koska viruksen ei ole tarkoitus tappaa isäntäänsä, vaan muuntua sellaiseksi, että pystyy "elelemään mukavasti", lisääntymään ja leviämään. Ilman eläviä isäntiä ei ole viruksiakaan. Uudet virukset ovat aluksi turhan ärhäköitä, kunnes oppivat tuntemaan isäntänsä ja laimenevat sopivammaksi.
Jotenkin näin.
Tämän voisi kuvitella. Tappavat virukset häviävät isäntänsä mukana hauta-arkkuun kun taas muut jatkavat leviämistä isäntänsä mukana.
No, mites nämä lukuisat henkilöt joille tauti on jäänyt elimistöön kuukausiksi. Mitä silloin tapahtuu virukselle? Ja miksi?
Jos nyt mietitään Amerikan mantereen alkuperäisasukkaita. Kun eurooppalaiset ensin kävivät Amerikoissa, niin he veivät mennessään virustauteja, jotka eivät olleet eurooppalaisille enää kovin vaarallisia, mutta amerikkojen alkuperäisasukkaita kuoli niihin paljon. Sitten vähitellen väestö tottui viruksiin tai virukset laimenivat eikä siellä enää alkuperäisväestö kuole niihin tauteihin, joihin silloin 1500-1600-luvulla kuolivat.
Malariaa oli yleisesti Euroopassakin silloin, kun ihmiset ja karja asuivat saman katon alla. Eipä ole enää. Ruttoepidemioitakaan ei Euroopassa enää ole tavattu. Isorokko on saatu kitkettyä. Jne.
Levittyminen ja tarttuvuus ovat eri asioita kuin tappavuus. Itse asiassa viruksen kannalta levittyminen ja tarttuminen sujuvat paremmin jos isäntä pysyy hengissä.