Valitsenko lasteni isän vai ikuisen(?) sinkkuelämän?

Ollaan oltu lasten isän kanssa yhdessä vajaa 15 vuotta. Välillä sujunut paremmin, välillä huonommin. Viimeiset noin kolme vuotta mennyt huonommin.

Sattumalta tapasin harrastuksen kautta toisen miehen, Herra X:n pari vuotta sitten. Tämä herra X avasi silmäni, hän tulee hyvin toimeen lasten kanssa (lasteni oma isä on aina töissä, eikä töiden jälkeen jaksa kuin iltapalan ja hammaspesut), hän tykkää lemmikkieläimistä (lasten isä tuuppii ja tönii ne, joskus hyvinkin rajusti, pois jaloistaan), hän hoitaa kotitöitä (lasten isän mielestä nainen hoitaa lapset, kodin ja ruuat). Herra X:n kanssa emme, minun toiveestani, ole harrastaneet seksiä, en halua pettää lasteni isää ja herra X on kiltisti kunnioittanut tätä toivetta.

Ainoa huono puoli on se, että vaikka moni asia mätsääkin hienosti tämän herra X:n kanssa, niin me olemme silti liian erilaisia parisuhteeseen. Herra X on pitkälle kouluttautunut. Akateeminen lienee se sana ja ajatusmaailma, mitä tässä haen? Itse olen liian juntti. Tulemme silti hyvin toimeen keskenämme, mutta tiedän ettei tästä tule pidemmän päälle mitään. Olemme liian erilaisia.

Lasteni isän kanssa taas jaamme samanlaisen taustan ja osittain saman ajatusmaailman. Toki olen kyllästynyt siihen, ettei hän ole lastensa kanssa ja että minun pitäisi 50-luvun tyyliin hoitaa kaikki yksin. Seksi lasteni isän kanssa on ihanaa, mutta en pääse yli siitä, että tämä herra X on näyttänyt, miten kohtelias, lapsirakas ja hyvin käyttäytyvä mies voisi olla.

Mietinkin tässä, että jatkanko lasteni isän kanssa 50-luvun elämää vai jäänkö sinkuksi ikuisiksi ajoiksi? Mitä tahansa teenkin, niin mielikuva lapsirakkaasta, hyvin käyttäytyvästä ja kosketuksista pitävästä (hän mm. harjaa minun hiuksiani tai silittelee selkääni, mitä lasteni isä ei tekisi, vaikka maksaisin) miehestä ei jätä rauhaan.

Niin joo, ulkonäöstä vielä. Itse olen ruma, en edelleenkään tajua miten lasteni isä on minuun joskus rakastunut tai tämä herra X minuun ihastunut! Lasteni isä on hyvän näköinen, pitkä ja hoikka, sopivasti lihaksia. herra X ei ihan niin hyvän näköinen, mutta itselleni ulkonäkö ei ole kovin merkityksellistä. Paitsi siinä mielessä, että tiedän itse olevani heikoilla suhdemarkkinoilla. Eli jos nyt eroan lasteni isästä, niin realistisesti ajateltuna en todennäköisesti löydä uutta miestä, joka täyttäisi kriteerini ja vielä huolisi minut...