Lue keskustelun säännöt.
Tuin ystävää, ja kun tuli minun vuoroni kaivata tukea, niin ystävä vetäytyi ihmissuhteesta.
22.06.2020 |
Tuin, kannustin, annoin toivoa, kun ystävä eli vaikeaa aikaa elämässään. Sillä niinhän hyvä ystävä tekee.
Kun minä puolestani kaipasin kannustusta, niin ystävä halusi etäisyyttä. Sanoi, että ihmissuhteessamme ei ollut enää kivaa.
Toki nyt ymmärrän, että kyse ei ollut ystävyydestä. Mutta mikä saa ihmisen häipymään juuri, kun toinen tarvitsisi häntä?
Kommentit (8)
Itsekkyys on yksi syy. Tai sitten ystävä ei oman tilanteensa vuoksi pysty olemaan tukenasi. Ehkä käytöksesi on muuttunut jotenkin, eikä kestä sitä? Haluaa sinut tsemppaajana ja iloisena, mutta ei kestä, kun suret ja käyt läpi vaikeita tunteita? Tai sitten haluaa päästää omat tunteensa esiin, muttei kestä muiden tunteita, koska ne rasittavat häntä tai tekevät olon vaikeaksi?
Pitäisi ehkä tietää käyttäytymisestänne ja taustoista enemmän, jotta voi sanoa syyksi mitään erityistä.
Minulle on suoraan sanottu, ettei pysty tukemaan minua samalla tavalla, kuin tuin häntä. En odottanutkaan samanlaista tukea, koska en olisi samanlaista tukea tarvinnutkaan. Halusin käsitellä asiaa itsekseni ja minulla oli myös mies, johon tukeuduin ja joka ymmärsi minua.
Ystävä kuitenkin jonkin ajan päästä syyllisti minua siitä, ettei voi kertoa omia asioitaan samalla tavalla, koska minulla on rankkaa. Ei ollut kivaa siinä tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen, joka haluaa itselleen kaiken, mutta ei anna muille mitään. Ei hyödy sinusta enää mitään, jos olet ennen ollut auttajan roolissa.
Ei ymmärrä empatiaa. Ei osaa asettautua sinun asemaasi. Ei ole ystävyyttä.
Olen pahoillani puolestasi. Joskus käy noin ja se sattuu, kun huomaa toisen olevan muunlainen kuin ajatteli.
Itsekkyyttähän se. Sä et ole enää hyödyksi. Olit olkapää ja viihdyttäjä ja nyt olet vain masentavaa seuraa.
Voitko jutella asiasta muille tutuille? Voisivat tuoda uutta näkökulmaa tilanteeseen. Varsinkin ne, jotka tietävät/tuntevat teitä ja ihmissuhdettanne.
Se on inhottavaa, kun jokin jää päähän pyörimään, eikä pääse asiassa eteenpäin. Vinkkinä, kirjoita kaikki tunteesi, kirjoita hänen sanansa ja hänen tekonsa. Sinun sanasi ja sinun tekosi. Toivottavasti asiat avautuvat.
Helppo sanoa, että älä jää miettimään liian pitkäksi aikaa, satutat vain itseäsi. Koska se ei ole niin helppoa, tiedän. Tuollainen teko rikkoo aina jotakin ihmisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, aina ei ole kivaa. Se ei ole syy hylätä tai arvostella ystävää.
Hänen olisi pitänyt kysyä sinulta, että mitä sinä tuossa tilanteessa tarvitset. Ymmärsikö hän, kuinka olet häntä tukenut? Kiittikö koskaan?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsikö hän, kuinka olet häntä tukenut? Kiittikö koskaan?
Ei missään vaiheessa ole ilmaissut ymmärtäneensä kuinka paljon hänen tukemisensa on oikeasti vaatinut. Oikeastaan joskus tuntui, että vähätteli aika lailla.
En voi sanoa, ettei olisi koskaan kiittänyt. Sillä laittoi hän kerran tekstarin, jossa kiitti edellisen päivän avusta. Kyse on kuitenkin pidemmästä ajanjaksosta, joten laiha lohtu tuo tekstari.
Ap
Toii ymmärrän, että nurinat eivät nyt auta. Yritän vain käsitellä tätä asiaa, ja oman pään sisäiset ajatukset tuntuvat jankkaavilta.
Ap