Jos olisi kirjoittanut nettiin, että "perheeni on vankilani" ja seuraavana päivänä
perhe kuolisi vaikka auto-onnettomuudessa, ei varmaan antaisi itselleen anteeksi. Aika hemmetin rumasti sanottu omasta perheestä.
t. eräs jolla on myös rankkaa laspiperheen äitinä, mutta en kirjoittaisi noin
Kommentit (3)
Ja ihminenhän voi ajatella mitä vaan, ei ne ajatukset ole pahasta.
Hyvin ymmärrän, mitä tuo äiti ajoi takaa, itse neljän lapsen kanssa on välillä aika tiukilla. Tuskin hän silti rakastaa lapsiaan yhtään vähempää kuin kukaan muu äiti!
Jos ajattelen, että lapseni ärsyttää minua niin paljon, että haluan heittää hänet partsilta alas - niin eihän se ole minun syyni, jos hän sattuu kuolemaan seuraavana päivänä (siis muuhun kuin siihen, että heitän hänet alas)?
Kyllä sitä varmaan surisi sitä, ettei osannut iloita lapsestaan kuten olisi pitänyt. Mutta en minä tunne-elämältäni niin solmussa ole, että syyttäisin tapahtuneesta itseäni.
on juuri ap:n tyylinen omien ajatustensa ja tunteidensa sensurointi: ei saisi ajatella mitään kielteistä, tunnustaa väsymystään ja heikkouttaan. Vielä pahempaa onkin sitten puhua ääneen kipeistä tunteistaan tai hakea apua.
Tällainen ajattelu on johtanut täysin tunnevammaiseen, empatiakyvyttömään maailmaan.