Lue keskustelun säännöt.
Miehet, suostutteko ottamaan vastaan "velvollisuusseksiä" kumppaniltanne?
11.06.2020 |
Paria muuta keskustelua lukiessa tuli tämä mieleen. Eli monissa keskusteluissa toitotetaan, että "annanhan minä miehelleni kerran viikossa vaikka ei itse haluttaisikaan koska rakastan häntä" tai "suihin nyt ainakin otan". Minun on miehenä aina ollut täysin mahdoton ymmärtää näitä kommentteja. Itselleni 95% seksin viehätyksestä perustuu siihen, että näen kuinka vaimo jokaisella solullaan himoitsee minua enkä ikipäivänä voisi kuvitellakaan seksiä, jos tietäisin/huomaisin että vaimo tekee sen velvollisuudesta. Erittäin vastenmielisen ajatuskin.
Loppuun todettakoon, että elän itse avioliitossa, jossa seksiä on hyvin harvoin (1-2 kertaa kuussa). Silloin kun sitä vaimon itsensä aloitteesta on, se on todella hyvää. Olemme myös yrittäneet vaimon itsensä toiveesta tätä velvollisuusseksimallia (hän tietää että haluaisin enemmän ja hän puolestaan itse haluaisi haluta enemmän), mutta se loppui mahdottomuuteensa jo heti alkuunsa.
Mukava olisi kommentteja lukea tästä aiheesta, koska monissa parisuhteissa näköjään harrastetaan seksiä myös velvollisuudesta.
Kommentit (16)
No kyllä ja ei, tavallaan. Aioin ensin sanoa, että missään tapauksessa ei, mutta todellisuus on kuitenkin enemmän harmaalla alueella. Pari esimerkkiä:
Joskus seksiin ryhdytään, vaikka toista väsyttäisi liikaa. Meillä tämä yleensä on kuitenkin niin päin, että minä olen se jota enemmän väsyttää. Kyllähän siinä sitten käy niin, että hetken harkinta-ajan jälkeen lämpenee, eikä se sen jälkeen ole velvollisuusseksiä. En kuitenkaan pysyisi itse sellaiseen seksiin, että vaimo vain makaisi lahnana antaen minun hoitaa omat tarpeeni.
Tähän liittyykin toinen esimerkki: minulle sopisi yksi kerta enemmän viikossa kuin vaimolle, mutta en välttämättä tarvitse siihen yhteistä seksiä. Minulle riittää hyvin omatoiminen hieronta tähän (senkin vuoksi, että se tarjoaa toisenlaisen orgasmin, jossa saa keskittyä täysin omaan nautintoon). No, aika usein jos vaimo huomaa minun itseäni hierovan, niin hän haluaa sen hoitaa loppuun. Minulle tämä on eräällä tavalla velvollisuusseksin vastaanottamasta, koska minun on usein vaikeampi keskittyä hänen käsittelyssään, eikä hän myöskään malta hieroa niin hitaasti ja pitkään kuin itse haluaisin. En kuitenkaan halua pahoittaa hänen mieltään, joten annan sitten mennä, jos hän vaatii. On sekin tietysti mukavaa, mutta minulle riittäisi sekin, että hän vain katselisi.
M50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Määrittelykysymys. Vaimon aloitteesta nämä ’velvollisuus’ suoritteet kuitenkin pääosin lähtevät, itsekin pitää läheisyydestä ja hyväilyistä vaikka ei itse haluakaan. Eli joo, mutta sekin toimii hieman myös molemmille.
Minusta se ei silloin ole velvollisuusseksiä, jos nainen jossakin vaiheessa kiihottuu, vaikka ei lähtökohtaisesti itse haluaisikaan. Velvollisuusseksillä tarkoitin seksiä, jossa nainen ei missään vaiheessa seksiä syty, mutta antaa kuitenkin, koska haluaa pitää miehensä tyytyväisenä.
Sitä on otettava jos jotain haluu. Muuta ei ole saatavilla
Jos hän seksillä osoittaa rakkautta eikä halua, niin minusta se on ihan hyvä.
Jos seksiä harrastetaan voin koska parisuhde on eräänlainen sopimus ja seksi kuuluu soppariin, niin sitten homma alkaa tuntua ällöttävältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Jos itse haluan enemmän kuin vaimo, minulle on ihan ok että tehdään vaimon kanssa yhdessä vaikka toinen ei olisi yhtä halukas alussa ollutkaan. jos jää odottamaan että vaimo on kunnolla kiimassa, aika vähän on seksiä mikä laskee elämänlaatua kovasti. Aika usein on niin että mies haluaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Jos itse haluan enemmän kuin vaimo, minulle on ihan ok että tehdään vaimon kanssa yhdessä vaikka toinen ei olisi yhtä halukas alussa ollutkaan. jos jää odottamaan että vaimo on kunnolla kiimassa, aika vähän on seksiä mikä laskee elämänlaatua kovasti. Aika usein on niin että mies haluaa enemmän.
Näinpä. Kyllä mäkin lähden vaimon kanssa kävelyille, vaikka ei lähtiessä nyt niin innostaisikaan. Katsotaan myös elokuvia, jotka ei nyt niin omaan mieleen välttämättä ole, mutta vaimolle on tärkeää. Vaimokin joskus ottaa asiakseen järjestää seksiä, vaikka ei nyt niin kovasti kiinnosta. Jos kunnon kiimaa jää odottelemaan, niin saa kyllä odotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin joutuu vastaanottamaan velvollisuusseksiä, koska jos ei ottaisi niin 95% seksikerroista jäisi välistä. Se ei ole montaa kertaa vuodessa kun tuntuu, että kylläpä on emäntä halukas.
Useinmiten vaikuttaa, että nauttii kuitenkin lopulta seksistä mutta kyllä sitä ennen tulee hyvinkin selväksi ettei olisi oikeastaan kiinnostanut yhtään alkaa paneen.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Pari kertaa on jäänyt hommat kesken, kun on tullut tunne, ettei toinen osapuoli ole 'mukana' koko touhussa. Ollaan avovaimon kanssa keskusteltu asia läpi ja sovittu, että vain silloin tehdään aloitteita, kun oikeasti tekee mieli ja molemmilla osapuolilla on oikeus myös sanoa, ettei nyt ole sopiva hetki.
Terve käsi voittaa kyllä 'huonon' panon, eli sellaisen jonka toinen suorittaa vain velvollisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No huh huh! Seksi on elämän suola ja parisuhteen liima! Kyllä olen saanut velvollisuusseksiä kuin myös itse antantu. Niin parisuhdekohtainen juttu kuin vain olla ja voi. Niin ja eihän siihen seksiin yhdyntää tarvita ja pakottaminenkin on aviosuhteessa raiskaus eli mitään tällaista aviollista velvoitetta ei edes ole!
Harkitsen eroa muuten todella hyvästä suhteesta koska vaimo ei halua seksiä. Hän pitää seksistä todella paljon kun sitä harrastetaan mutta alulle saanti on viime vuosina ollut yksipuolista. Menettää todells hyvän miehen ja ydinperheen. Todennäköisesti uuden kumppanin kanssa taas seksi kiinnostaa. Näinhän se menee. Olemassa olevaan suhteeseen kun ei tarvi panostaa. Sillä on seurauksensa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkitsen eroa muuten todella hyvästä suhteesta koska vaimo ei halua seksiä. Hän pitää seksistä todella paljon kun sitä harrastetaan mutta alulle saanti on viime vuosina ollut yksipuolista. Menettää todells hyvän miehen ja ydinperheen. Todennäköisesti uuden kumppanin kanssa taas seksi kiinnostaa. Näinhän se menee. Olemassa olevaan suhteeseen kun ei tarvi panostaa. Sillä on seurauksensa...
Meillä sama tilanne. Minulle on yksinkertaisesti liikaa etten kiinnosta toista yhtään, saan aina anteeksipyydellen anella ja yleensä tulen torjutuksi. Tilanne ollut jo vuosia näin. Lomat vielä lusin ja sitten ero.
Koskaan en ole kieltäytynyt ”laita liukkaria ja tule sisään”-seksistä, mutta ei se sitä kaikista parasta seksiä ole. Osa homman vietyksestä on se, että saa houkuteltua vaimonkin täysillä mukaan.
Vielä on opeteltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiihottavat erilaiset freeuse ja "bored and ignored" -skenaariot, joissa nainen laittaa kynsiään tai lukee tylsistyneenä, kun mies panee häntä. Kenties vielä kehottaa pitämään kiirettä. On siis aivan okei, että tyttöystäväni vain avaa haaransa ja antaa minun lykkiä menemään. Ei tämä riittäisi koko ajan (varsinkaan tyttöystävälleni), mutta se on mukava elementti seksielämässämme.
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Pari kertaa on jäänyt hommat kesken, kun on tullut tunne, ettei toinen osapuoli ole 'mukana' koko touhussa. Ollaan avovaimon kanssa keskusteltu asia läpi ja sovittu, että vain silloin tehdään aloitteita, kun oikeasti tekee mieli ja molemmilla osapuolilla on oikeus myös sanoa, ettei nyt ole sopiva hetki.
Terve käsi voittaa kyllä 'huonon' panon, eli sellaisen jonka toinen suorittaa vain velvollisuudesta.
Ompahan aika monesti käyny mielessä, että jos olisi vahvempi luonne niin lopettaisi kesken kaiken. Millainenhan soppa siitä syntyisi? Jos meillä sovittaisiin, että seksiä harrastetaan vain kun rouvalla haluttaa niin ei taitaisi montaa kertaa tulla vuoteen.
Kyllä se pillu silti oman käden voittaa.
Otan vastaan joskus, mutta todella ikävältä se tuntuu. Muutakaan vaihtoehtoa ei oikein tunnu olevan. En kiinnosta vaimoani ja hän ei käytännössä ikinä himoitse minua. Tarvitsen kuitenkin seksiä, elämäni ilman sitä on aivan järkyttävää. Itseinhon tuntemukset, mielialan lasku, uniongelmat ja muut jäävät tässä huonon seksin varjoon.
Olisin todella iloinen, tuntisin olevani tärkeä ja elämäni elämisen arvoista, jos vaimoni aidosti minua haluaisi, mutta en voi sille mitään ettei niin ole. Kadun päivittäin etten lähtenyt liitosta ennen ”lopullista” sitoutumista, yhteistä asuntoa, lapsia jne.
Meillä ei taida olla muuta mahdollisuutta.