Miksi työpaikoilla pitää jauhaa ikävää muista?
Siis, yksinkertaisesti, miksi? Itse en jaksa/halua tuollaiseen osallistua, mutta tuntuu olevan kovin yleistä. Ihan kaikenlaisissa töissä. Tyyliin "ei tuo x:kään mitään osaa, kokoajan saa olla neuvomassa.." tai "no eikö se y ole tätäkään hommaa saanut aikaiseksi? pitäisikö nyt jonkun sanoa sille, ettei jätä meille muille kaikkia rästihommiaan. on siinäkin taas maailman laiskin ihminen". Ja kukaan ei tietenkään ota näitä asioita puheeksi valituksen kohteen kanssa, sen kun vaan naristaan ja luodaan jotain sosiaalista bondausta narisemalla.
Helpottaako se jotenkin omaa stressiä, kun voi tehdä jostain toisesta "vielä pahemman"? Ja toimiiko tuollainen logiikka oikeasti joillekin, ts. tuleeko siitä itselle parempi olo? Minusta tuntuisi vain likaiselta ja alentavalta.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Se tietääkseni lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta siinä omassa kuppikunnassa. Tämä tuntuu loogiselta siihen nähden, ettei esim. minua ole otettu koskaan mihinkään porukoihin, kun en tykkää haukkua ketään.
No mutta eikö tuo ole jotenkin tosi yksinkertainen taktiikka? Eikö saa samanlaisia "kiksejä" olemalla ihan vaan ystävällinen, rakentava ja asiallinen työkaveri?
Jos joku ei jotain hommaa osaa, kyseessä on ehkä tuon työntekijän ja hänen esimiehensä välinen asia. Työkaveritkin voivat auttaa. Mutta jatkuva asiasta ruinaaminen ei vie eteenpäin. Eikä varmaan kukaan ole niin täydellinen, etteikö joskus menisi sormi suuhun. Sitten kun joku toinen ei jotain osaa, niin sillä mässäillään, että omat epäonnistumiset tuntuisi vähemmän ikäviltä. Jotenkin tosi yksinkertaista ja jälkeenjäänyttä logiikkaa.
Tuota tyyliä harrastetaan myös asumisessa. En kyllä yhtään ymmärrä, miksi. Kaikki ovat samassa asemassa maksujen ja vastuiden suhteen. Mutta ei niin vain on kuppikuntia: meitä ja noita toisia. Älytöntä!
Tämän takia eristäydyin muista ihmisistä kun en voi mitenkään vaikuttaa miten muut käyttäytyvät. Monet työpaikat on tuollaisia. Kärsii aina ilmapiiri, usein huomannut vanhempien naisten juoruilevan keskenään joskus nuorempienkin. Varmaan boomerien tapa pitää sosiaalisia yhteyksiä en tiedä. Mieluummin asun yksin, elän omaa elämää ja teen töitä kotoa käsin. Täydellistä elämää ei tarvi stressata muiden takia :)
Epävarmuus, huono itsetunto, kateus toisen menestyksestä tai palkkatasosta, persoonallisuushäiriö tai jokin vastaava syy. Itselläni ei ole koskaan ollut aikaa puhua muista työntekijöistä työajalla, ja kahvitauolla ei haluaisi keskustella työasioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tietääkseni lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta siinä omassa kuppikunnassa. Tämä tuntuu loogiselta siihen nähden, ettei esim. minua ole otettu koskaan mihinkään porukoihin, kun en tykkää haukkua ketään.
No mutta eikö tuo ole jotenkin tosi yksinkertainen taktiikka? Eikö saa samanlaisia "kiksejä" olemalla ihan vaan ystävällinen, rakentava ja asiallinen työkaveri?
Jos joku ei jotain hommaa osaa, kyseessä on ehkä tuon työntekijän ja hänen esimiehensä välinen asia. Työkaveritkin voivat auttaa. Mutta jatkuva asiasta ruinaaminen ei vie eteenpäin. Eikä varmaan kukaan ole niin täydellinen, etteikö joskus menisi sormi suuhun. Sitten kun joku toinen ei jotain osaa, niin sillä mässäillään, että omat epäonnistumiset tuntuisi vähemmän ikäviltä. Jotenkin tosi yksinkertaista ja jälkeenjäänyttä logiikkaa.
Ihmiset on yksinkertaisia.
Itse olen huomannut, että usein puhutaan pahaa hyvin työnsä hoitavasta, mutta uudesta työntekijästä. Onko mahdollista, että vanhat työntekijät pelkäävät omien etenemismahdollisuuksiensa puolesta, ja haluavat savustaa kilpailijan ulos kiusaamalla?
Osa purkanee omaa huonoa oloa ja osa tykkää arvotella muita. Sopiva välinpitämättömyys kanssaihmisiä kohtaan on hyvästä.
Jotkut haukkuvat loppu ikänsä jotain työkaveria. Köyhä on elämä.
Onneksi meillä on tosi hyvä työhenki eikä kyllä puhuta kenenkään seläntakana pahaa.
Ikävä fakta ihmisluonnosta on se, että monet ryhmät ovat mahdollisia vain juoruilun avulla. Kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Yksi työpaikkakiusaaja käynyt alapeukuttamassa kaikkien kiusaamista vierestä seuranneiden kommentit.
Se tietääkseni lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta siinä omassa kuppikunnassa. Tämä tuntuu loogiselta siihen nähden, ettei esim. minua ole otettu koskaan mihinkään porukoihin, kun en tykkää haukkua ketään.