Onko sille tarkoitus, että hyvin siisti ihminen saa hyvin sotkuisen jälkeläisen?

Ahkerat äidit saavat laiskoja lapsia, sanotaan.

Mä taas olen kylmän rauhallinen ihminen, ja sain lapsekseni dramaattisen kuumakallen (aikuinen). Raskasta sekin on. Ja hyvää huumoria universumilta.

No jos uskoo siihen, että on joku persoonallinen suunnittelija. Mä en usko.

Mä oon tullut siistimmäksi iän myötä, mutta ei meillä silti kovin siistiä ole, mikä nyt ei tietenkään johdu peökästään musta.

Se tasapainottaa maailmankaikkeutta. Mitä siitäkin tulisi, jos pikkuhiljaa ylisiistit ihmiset valtaisivat koko maailman.

Ei vaan, kyllä se sinunkin lapsesi vielä riittäävät siisteystavat oppinee. Oma äitini on aina ollut supersiisti - imuroitu monta kertaa viikossa, lattiat mopitettu vähintään kerran viikossa, sormenjäljet pyyhitty ovista ja pöydistä, tavarat aina paikalleen, ikkunoiden pesu vähintään kahdesti vuodessa jne. Itse oli teininä ja nuorena todellinen sottapytty - tavarat sikin sokin pitkin lattioita ja pöytiä, ensimmäisessä omassa kodissa imuroin ehkä kerran kuussa muodon vuoksi, pölyjä en pyyhkinyt ennen kuin oli ihan pakko, ikkunoita pesin ehkä parin vuoden välein jos silloinkaan. Luulen, että äidin ylisiisteys aiheutti itsessäni jonkun vastareaktion. Tai sitten olemme vain perusluonteeltamme siisteyden osalta hyvin erilaisia ihmisiä.

Nyt olen ihan oman mukavuuden (ja lemmikkien tulon) vuoksi opetellut, että imuroidaan kerran viikossa, tavarat laitetaan paikalleen heti, kun niiden käyttö lopetetaan, pölyt ja pinnatkin pyyhitään jotakuinkin säännöllisesti jne. En minä vieläkään siisti ole ainakaan äitiini verrattuna, mutta kyllä tännä joukkoon elämään mahtuu ilman pelkoa astmakohtauksesta. Eli kyllä sinunkin lapsellasi toivoa on.

Vierailija kirjoitti:

Ahkerat äidit saavat laiskoja lapsia, sanotaan.

Mä taas olen kylmän rauhallinen ihminen, ja sain lapsekseni dramaattisen kuumakallen (aikuinen). Raskasta sekin on. Ja hyvää huumoria universumilta.

Heh. Meillä taas toisinpäin, minä olet nollasta sataan sekunnissa kiihtyvä ja räjähtävä, ja yhtä nopeasti leppyvä.. Lapseni on tyyni kuin viilipytty, ja saa aina rauhoitella minua. Vielä teini.. oikein hävettää, minä olen se teini meiän perheessä. :D

Vierailija kirjoitti:

Se tasapainottaa maailmankaikkeutta. Mitä siitäkin tulisi, jos pikkuhiljaa ylisiistit ihmiset valtaisivat koko maailman.

Ei vaan, kyllä se sinunkin lapsesi vielä riittäävät siisteystavat oppinee. Oma äitini on aina ollut supersiisti - imuroitu monta kertaa viikossa, lattiat mopitettu vähintään kerran viikossa, sormenjäljet pyyhitty ovista ja pöydistä, tavarat aina paikalleen, ikkunoiden pesu vähintään kahdesti vuodessa jne. Itse oli teininä ja nuorena todellinen sottapytty - tavarat sikin sokin pitkin lattioita ja pöytiä, ensimmäisessä omassa kodissa imuroin ehkä kerran kuussa muodon vuoksi, pölyjä en pyyhkinyt ennen kuin oli ihan pakko, ikkunoita pesin ehkä parin vuoden välein jos silloinkaan. Luulen, että äidin ylisiisteys aiheutti itsessäni jonkun vastareaktion. Tai sitten olemme vain perusluonteeltamme siisteyden osalta hyvin erilaisia ihmisiä.

Nyt olen ihan oman mukavuuden (ja lemmikkien tulon) vuoksi opetellut, että imuroidaan kerran viikossa, tavarat laitetaan paikalleen heti, kun niiden käyttö lopetetaan, pölyt ja pinnatkin pyyhitään jotakuinkin säännöllisesti jne. En minä vieläkään siisti ole ainakaan äitiini verrattuna, mutta kyllä tännä joukkoon elämään mahtuu ilman pelkoa astmakohtauksesta. Eli kyllä sinunkin lapsellasi toivoa on.

Ap täällä. Joo enpä muistanut sanoa, että oma lapseni (18v) on siisti.

Ei kuitenkaan nipottava siisti, kuin mummonsa, vaan rento siisti. :D

up

Olisi kyllä kauheaa, jos omassa kodissa asuisi joku sotkuinen ihminen. Olen tosi herkkä kaikelle visuaaliselle hälinälle, ja kotini onkin sellainen monen kammoama minimalismin pyhättö.

Kukakohan se on joka noita tarkoituksia jakelee? Ihan kuin joku tätä muka pyörittäisi oikeasti. 

Mun oma äiti oli ja on sottapytty, itse olen hyvin siisti ja sain sitten tyttären joka myös elää kuin pellossa. Onneksi on muuttamassa omilleen, pysyy kamat paikoillaan ilman että koko ajan joutuu niitä korjailemaan.