Lue keskustelun säännöt.
Onko muita pikku yksiössä (max. 20-25m2) vakituisesti asuvia, millaisia kokemuksia?
28.05.2020 |
Ostin 22 neliön yksiön ja nyt on vähän hölmö fiilis siitä että kotiutuuko näin pieneen... Valitsin kuitenkin tämän kun sijainti ja näkymät ovat niin ihanat ja tykkään muutenkin pienestä asumisesta. Mutta liioittelinkohan? Voiko näin pienestä saada kodin vai jääkö jotenkin ikuisesti "kämpäksi"?
Olen siis ihan aikuinen ihminen aikeinani olla tässä hamaan tappiin.
Kertokaa omia kokemuksianne. :)
Kommentit (16)
Kumppani asui tällaisessa kun tavattiin. Asunto oli tilaihme mutta sijaitsi vanhassa puutalossa. Asuttiin siellä hetki kahdelleenkin ja hyvin mahduttiin. Tila ei ollut täysin avoin vaan sängylle oli paikka alkovissa ja keittiötilakin oli erikseen avautuva ja tilava. Samoin kylpyhuone oli tilava. Se asunto oli kerrassaan ihana vaikka vanha ja kulunut olikin. Vuokra oli vielä huippu edullinen. Toki huonekaluja ei montaa mahtunut mutta kaikki tarpeellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minimalistin vikaa jos on, niin pärjää!
Itsellä suurin ongelma oli harrastustarvikkeiden kanssa, mutta sain viereisestä rapusta vuokrattua erikseen isomman varastokopin.
Kotona on vähän tavaraa, ei mitään koriste-esineitä tauluja lukuunottamatta. Yksi iso viherkasvi. Kaikki huonekalut on siroja ja esim sohva on korkeilla jaloilla irti lattiasta. 120cm sänky. Panosta säilytysratkaisuihin. Karsi tavaraa rankalla kädellä, mitään turhaa ei kannata olla tilaa viemässä.
Nopea siivota! Kotona vietän suht vähän aikaa, teen pitkää työpäivää, vapaalla vaellan, laskettelen ja pyöräilen. Koin että turha maksaa neliöistä, kun kotona pyörähtäessä pärjää pienemmässäkin. Ihan kotoisa se minulle on. Eibse määrä, vaan se laatu.
Kiitos kokemuksistanne! :)
Joo, kyllä neliöiden puolesta tähän mahdun, enkä ole mikään hamstraaja. Siksi uskalsin tämän ostaakin. Nyt onkin oikeastaan kyse siitä miellänköhän tätä sydämessäni koskaan kodiksi, vai tuntuuko tämä ikuisesti väliaikaiselta ratkaisulta. Vaikea selittää mitä tarkoitan. Mutta siis joo, ns. paperilla kyllä neliöt riittää.
Aiemmin kun asuin yksiössä joskus aikanaan, siinä oli 36 m2 ja siinä oli jo yhdelle ihmiselle ihan ruhtinaallisesti tilaa. Nyt pelkään, että kipuilen tämän koon kanssa ikuisesti yllämainituista syistä. No, aika näyttää ja yritän parhaani kotiutuakseni tähän. Nautin asunnon hyvistä puolista.
Kuulostaa ahtaalta jos tuohon pitää saada keittiö, kylppäri, kaappitilaa sekä olohuone / makuuhuone.
Minä en valitettavasti pystyisi asumaan noin pienessä asunnossa.
Mutta mikäpä siinä jos kysyjälle ok.
Hyvin sellaiseen kotiutuu. Olen asunut nyt 5 vuotta 24 neliön yksiössä. Tavallaan harmittaa, että on pakko muuttaa kun valmistun ja asumisoikeus loppuu 6kk siitä kun saan maisterin paperit käteen. Tää on ollut kiva kämppä asua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärjää mainiosti! Asuin nuorempana 20 m2 yksiössä. Opin suosimaan monikäyttöisiä huonekaluja ja muita tarvikkeita ja tehokäyttämään vähäiset neliöni. Mitään illanviettoja ei kannata järjestää, joten pitojen järjestäjille suosittelisin erilaista asumismuotoa. Jos viihdyt kotonasi lukien/koneella TAI jos kämppä ei ole kuin "paikka missä nukkua", niin pikkuasunto on mainio ratkaisu. Jää enemmän rahaa oleelliseen :)
Itse olen asunut 27 neliön kämpässä miehen kanssa. Meillä kylppäri vei suhteessa järjettömästi neliöitä. Olisi riittänyt pienempikin. Oli erillinen keittokomero, jonka etu toki oli, ettei paistorasvat ym hajut levinneet ympäri kämppää, mutta se oli ahdas koppi, josta ainoa ikkuna huoneeseen. Kiinteät kaapit oli kylppärin ja keittokomeron kohdalla käytävällä ja säilutystilaa tuohon elämäntilanteeseen(opiskelija) oli liikaakin. Käytävä vei neliöitä. Huoneeseen mahtui kaikki tarvittava. Viihdyttiin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin itse 20m2 yksiössä jossa oli vielä järjettömän iso kylppäri. Oli myös parvisänky joka oli mielestäni loistava ratkaisu. Hyvin pärjää. Siihen tottuu ja asenne ratkaisee. Tottuu siihen että kaikki on käden ulottuvilla (kirjaimellisesti).
Ne uudet 15 neliön asunnot ovat oikeasti suurempia kun tila on kahdessa tasossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
25 neliötä. Alkovia ei ole. Seinillä on tilaa. Sen kun muistaa ja ottaa sen tilan hyllyinä ja seinäkaappeina hyötykäyttöön, niin hyvin mahtuu. Täällä asuu minä ja kissa. Erosin 25 vuoden avioliitosta ja päätin, että isoa lukaalia en enää tarvitse, kun lapsikin oli muuttanut pois kotoa. Ostin asunnon läheltä työpaikkaani.
Mulla on sänkynä sohvasänky ja yksi ainoa nojatuoli. Olkkarin pöytä on arkkupöytä, jonka alla on pyörät (rautakaupoista saa). Sängyn alla on liukulaatikoita. Keittokomeron pöytä on Ikean pieni jatkettava pöytä, jossa on alas taitettava pöytälevy, ja tuolit saman firman, pinottavia puujakkaroita. Niitä on helppo käyttää, jos on useampi vieras.
Kirjoituspöytänä on vanha mummolan nahkakantinen pikkupöytä, jostain 40-luvulta ja sille olen ostanut kunnollisen työtuolin.
Kyllä tässä sopii olemaan, tila vaan pitää käyttää viisaasti.
Vierailija kirjoitti:
25 neliötä. Alkovia ei ole. Seinillä on tilaa. Sen kun muistaa ja ottaa sen tilan hyllyinä ja seinäkaappeina hyötykäyttöön, niin hyvin mahtuu. Täällä asuu minä ja kissa. Erosin 25 vuoden avioliitosta ja päätin, että isoa lukaalia en enää tarvitse, kun lapsikin oli muuttanut pois kotoa. Ostin asunnon läheltä työpaikkaani.
Mulla on sänkynä sohvasänky ja yksi ainoa nojatuoli. Olkkarin pöytä on arkkupöytä, jonka alla on pyörät (rautakaupoista saa). Sängyn alla on liukulaatikoita. Keittokomeron pöytä on Ikean pieni jatkettava pöytä, jossa on alas taitettava pöytälevy, ja tuolit saman firman, pinottavia puujakkaroita. Niitä on helppo käyttää, jos on useampi vieras.
Kirjoituspöytänä on vanha mummolan nahkakantinen pikkupöytä, jostain 40-luvulta ja sille olen ostanut kunnollisen työtuolin.
Kyllä tässä sopii olemaan, tila vaan pitää käyttää viisaasti.
Minulla on aikalailla tämä sama tilanne ja aikanaan isoakin taloa asunut. Enää en kaipaa kuin pesän itselleni. Kyllä tästä varmasti hyvä tulee, iski varmaan vaan oston jälkeinen epävarmuus. :) Kiva jos laittelette edelleen omia kokemuksianne. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikinä. Seinät kaatuisi päälle, ei olisi tilaa harrastuksille (kuten ompelu tai jooga), lemmikkieläin olisi mahdottomuus. 40 neliötä olisi itselleni ihan minimi enkä usko että iän karttuessa tilantarve mitenkään voisi pienentyä.
Kyllä siitä yksiöstä ihan kodikkaan ja se itsestä kiinni, kuinka sisustaa.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e0d49fd6-6a90-450d-b8e3-012…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä yksiöstä ihan kodikkaan ja se itsestä kiinni, kuinka sisustaa.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e0d49fd6-6a90-450d-b8e3-012…
Apua... miten tällainen tilanne ei tule kenenkään tietoon aiemmin? Johan tuo parvekekin on ollut niin täynnä roinaa että luulisi sen edes kiinnittäneen huomiota.
Kun on varastotilaa, mahtuu kaikki olennainen.
Kuutiot käyttöön ja ei turhaa roinaa. Luulisi toimivan erinomaisesti.