VÄITÖS: lasten myrkytyskuolemat vähenevät - paitsi alkoholin osuus

http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2009007.html



LL Juho Kivistön kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja



Poisonings in Finnish Children (Lasten myrkytykset Suomessa)



tarkastetaan 6.2.2009 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.



Vastaväittäjänä on dosentti Timo Jahnukainen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Arja Rimpelä.



***



Juho Kivistö on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän työskentelee lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä sekä tutkijalääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.



Kivistön väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1378, Tampere University Press, Tampere 2009. ISBN 978-951-44-7564-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 800, Tampereen yliopisto 2009. ISBN 978-951-44-7565-8, ISSN 1456-954X.

http://acta.uta.fi.



Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.



Lisätietoja: Juho Kivistö, puh. 040-530 4445, juho.kivisto@uta.fi



LEHDISTÖTIEDOTE



Lasten myrkytykset ja myrkytyskuolemat ovat vähentyneet Suomessa - alkoholimyrkytykset ovat kuitenkin lisääntyvä ongelma



Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 6.2.2009 tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten myrkytysten yleisyyttä ja ominaispiirteitä sekä myrkytyskuolemien ilmaantuvuutta Suomessa.



Vuosina 1969-2003 yhteensä 121 alle 16-vuotiasta lasta kuoli myrkytyksiin Suomessa. Eniten myrkytyskuolemia aiheuttivat keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ja häkä. Myrkytyskuolemat käytännössä hävisivät 0-4-vuotiaiden ikäryhmässä 1980-luvun aikana. Tämän jälkeen tapahtuneet yksittäiset kuolemantapaukset muistuttavat kuitenkin, että pienten lasten myrkytyskuolemavaara ei ole kokonaan väistynyt. Vanhemmilla lapsilla (5-15-vuotiaat) myrkytyskuolemien vuosittainen ilmaantuvuus vaihteli tutkimusajanjakson 1969-2003 aikana. Myrkytysitsemurhat olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Sen sijaan pojilla oli enemmän myrkytyskuolemia, jotka olivat aiheutuneet päihdekäytön seurauksena.



Myrkytysten aiheuttamat osastohoidot sairaalassa vähenivät Suomessa lasten ja nuorten keskuudessa vuosina 1971-2005. Laskua pojilla oli 29 % ja tytöillä 20 %. Tutkimusjakson aikana alle 5-vuotiailla lapsilla myrkytysten aiheuttamat osastohoidot sairaalassa vähenivät peräti 51 %. Huolimatta yleisestä positiivisesta kehityksestä, alkoholimyrkytysten aiheuttamat osastohoidot kaksinkertaistuivat Suomessa lasten ja nuorten keskuudessa vuosina 1971-2005.



Lasten myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2002-2006 neljä viidestä johti osastohoitoon. Pienten lasten myrkytykset olivat yleensä tahattomia ja vähäoireisia. Murrosikäisten myrkytyksiin liittyi useammin tahallisuutta ja heillä oli myös useammin enemmän oireita sairaalan tullessa. Myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä jopa 31 % johtui alkoholista. Alkoholin osuus lasten ja nuorten myrkytystapauksissa näyttääkin olevan maassamme suurempi kuin muualla Euroopassa tai USA:ssa.



Lasten myrkytykset ja myrkytyskuolemat ovat siis vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Todennäköisiä syitä tähän positiiviseen kehitykseen ovat olleet lapsiturvallisten pakkausten yleistyminen, vanhempien tietomäärän lisääntyminen, Myrkytystietokeskuksen toiminta sekä terveydenhuollon edistysaskeleet myrkytysten hoidossa. Edelleen kuitenkin joka päivä 2-3 lasta ja nuorta joutuu maassamme sairaalaan osastohoitoon myrkytyksen vuoksi. Tämän väitöskirjatutkimuksen mukaan myrkytyksen vuoksi osastohoitoon joutuneista lapsista ja nuorista prosentti myös kuolee myöhemmin elämässään myrkytykseen.



Tahattomia ja tahallisesti aiheutettuja myrkytyksiä tapahtuu maassamme päivittäin ja myrkytyskuolemien riski on yhä olemassa. Erityishuomiota on kiinnitettävä perheiden hyvinvointiin, jotta tapaturmaiset pikkulasten myrkytyskuolemat, nuorten itsemurhat ja päihdekäyttö sekä laajennetut itsemurhat ja kemialliset pahoinpitelyt saataisiin estettyä.