Lue keskustelun säännöt.
Onko kuinka yleistä, että jo viidesluokkalaiset "seurustelevat"?
05.02.2009 |
Siis tietysti tarkoitan sellaista seurustelu"harjoittelua", etä kuljetaan käsikkäin ja vähän salaa jossakin nurkan takana pussaillaan. Leikkiähän se tavallaan on ja isoksi kasvamisen merkki, mutta tuntuu silti kovin aikaiselta, jos perinteinen lapsuus loppuu jo näin varhain. Eli, mikää on teidän käsityksenne, onko tämä tavallista?
Oma viidesluokkalainen tyttö ei vielä ole tässä vaiheessa (onneksi), mutta lähestyy sitä kovaa vauhtia, on erittäin kiinnostunut yhden luokkatoveritytön edesottamuksista poikarintamalla ja puheista kuuluu, että poikia katsellaan jo vähän "sillä silmällä". Suurimmaksi osaksi pojat kuitenkin ovat vielä tyhmiä.
Kommentit (7)
mutta kuitenkin taitaa joka luokalta löytyä muutama tuon ikäinen, joka "seurustelee".
Mikään uusi asia ei ole kyseessä, minunkin vanhimmalla sisarellani oli poikaystävä jo 11-vuotiaana vuonna 1962 ja oppikoulussa ollessani ensimmäisellä luokalla vuonna 1970 (siis 11-vuotiaana) luokallani oli jokunen tyttö, joilla poikaystävä - ensimmäiselle tehtiin abortti muistaakseni 14-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parasta maailmassa ovat Tähtien Sota-elokuvat, Aku Ankat jne. Ei varmaan koskaan ole ajatellutkaan tyttöjä muuna kuin kummajaisina.
Ollessani 6. luokalla, yksi 4. luokkalainen poika (tai siis hänen kaverinsa) kävi kysymässä, että "alanko olemaan sen kaa.."
Olin aika järkyttynyt, kun elin itse vielä sitä rockstara-ihastuskautta, eli elämäni mies taisi olla Kissin Paul Stanley.. ja sitten joku KERSA tulee tuollaisia kysymään.. kääk! =0)
ööö... 1991, ja kyllä silloinkin oli muutamia "seurustelijoita"
Kysytiin et alatsä oleen? ja sit oltiin muutama päivä ja laitettiin kaveri sanoon et se ei enää oo sun kaa...
Mulla oli ala-asteella montakin eri "poikakaveria" joiden kans "seurustelin". Kysyttiin, et alatko oleen ja sit toinen joko alkoi tai ei. Oltiin yhdessä koulun jälkeen, tehtiin kaikkea tavallista ja vähän pussailtiinkin. Elokuvissa pidettiin kädestä kiinni jne. Mulla oli kyllä melko tiukatkin vanhemmat, mutta poikia mulla sai olla kylässä siinä missä tyttöjäkin. Ja kyllä vanhemmat tiesivät, että me pussailtiinkin, mutta pitivät sitä ihan hyväksyttävänä. Musta se oli hyvä juttu. Äitini on ammatiltaankin kasvattaja.
Toisin kävi sitten niille serkuille ja tuttaville, joiden kotona pidettiin tosi tiukkaa linjaa, poikien kanssa ei touhuttu mitään! Nämä nuoret neidit sitten alkoivat protestoimaan ja siitä seurauksena mm. tosi nuorena saatuja lapsia jne.
Kyllä lapsen pitää antaa harjoitella erilaisia suhteita. Pääasia, että vanhempi tietää missä mennään ja voi keskustella lapsen/nuoren kanssa kaikista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika lähetti treenikaverinsa välityksellä kirjeen, että alatko oleen ja mä lupasin. En ollut ikinä nähnytkään koko poikaa! Koko "seurustelun" aikana taisin nähdä pojan vain kerran. :) Jo tätä ennen muistan itse lähettäneeni koulukaverille rakkauskirjeen, joka torjuttiin tylysti. :D Enkä mä ollut ainut, kyllä niitä kirjeitä ja rakkauksia alkoi olemaan tuohon aikaan muillakin, taisi olla jonkinlainen villityskin. Mutta kovin viatontahan nuo oli, ei kovinkaan monella edenneet edes siihen kädestä pidon asteelle.
Tuohon arveluun varhaisesta seurustelusta ja siitä, ettei kotoa saisi rakkautta... Mä aloitin seksielämänkin suht varhain, 14-vuotiaana, mutta se johtui sellaisesta läheisyyden tarpeesta, jota perheeni jäsenet eivät olisi voineet mulle antaa! :) Toisin sanoen aloin ajatella nimenomaan seksiä aika nuorena. En ole nykyään mitenkään erityisen himokas ihminen, mutta teini-iässä mulla oli selvä piikki halun määrässä. Ne hormonimyrskyt...
Minunkin luokkakavereista kaksi seukkasi. Ja poltti tupakkaa. Kovia mimmejä. Heistä tuli ihan kunnon perheenäitejä.
Olenko ihan hakoteillä kun kuvittelen, että nuo aikaisin seukkaavat etsivät rakkautta ja hyväksyntää muualta, kun eivät sitä kotoa saa, ainakaan tarpeeksi? Tai sitten kotona isän/äidin partnerit vaihtuu ja lapset seuraavat tapahtumia ja keskusteluja aikuisten tapaan.