Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusi tutkimus tähdentää imetyksen etuja
05.05.2008 |
Pitkään ja pelkästään äidinmaidolla ruokitut lapset ovat saaneet hyviä tuloksia älykkyyttä mittaavissa kokeissa, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus.
Kanadalaiset ja valkovenäläiset tutkijat jakoivat noin 14 000 vauvaa sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, joista toisen äitejä rohkaistiin imettämään pitkään valkovenäläisissä synnytyslaitoksissa. Toisen ryhmän äitejä ei innostettu imettämään erityistoimin. Lapsia seurattiin kuuden ja puolen vuoden ikään saakka.
Tutkijat havaitsivat, että kolmen kuukauden kuluttua rohkaisua saaneiden äitien lapsista noin kahta kolmasosaa imetettiin ja puolen vuoden iässä noin puolet lapsista eli yhä rintaruokinnalla. Toisen ryhmän vastaavat luvut olivat 60 prosenttia ja 36 prosenttia.
Älykkyystesteissä pitkään imetetyt lapset saivat viitisen prosenttia korkeampia tuloksia kuin toisen ryhmän lapset.
ja lähde on nelosen sivut
Kommentit (8)
ovat nykyään " hyviä" , eivät ne kuitenkaan vastaa imettämistä, minkä fiksut ihmiset ovat jo pitkään tienneetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan kuten joku jo mainitsi, kyse on varmaankin kiintymyssuhteesta, ihokontaktista, kehontuntemuksesta jne.
Se ei kuitenkaan yhtään auta, jos maitoa ei jostain syystä tule tai vauva ei pysty imemään.
No, onneksi kehitykseen ja älykkyyteen vaikuttaa muutkin asiat.
Esimerkiksi esikoisten on todettu olevan sisarussarjasta keskimääräistä älykkäämpiä juuri tuon 5% verran. Olisi tasapuolista, jos jokainen sisarus voisi olla esikoinen, mutta niin ei valitettavasti voi olla.
kyllä pulloruokinnassakin saa ihokontaktia. Mutta ei se ole ollenkaan sama asia, koska
1. Pulloruokitun vauvan ruokkimiseen menee vuorokaudessa huomattavasti vähemmän aikaa, syöttämistilanteissa kontaktia on vähemmän eikä se ole ihokontaktia.
2. Pulloruokitut vauvat syövät yleensä aina myös tuttia, imetetyt taas imevät tissiä senkin edestä usein, eivät pelkkään nälkäänsä.
3. Imetyksessä vauva on aktiivinen ja säätelee itse syömistään, pulloruokinnassa taas passiivinen nielijä.
4. Äidinmaidon koostumus on uniikki luonnonihme, jota korvikkeet yrittävät epätoivoisesti huonoin tuloksin jäljitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilanteisiin. Joskus imetys vaan ei onnistu ja piste.
Ja sinulle joka syyllistyit aloituksesta, lohdutukseksesi eräs lastenpsykologi ja kiintymyssuhdeasiantuntija on todennut, että myös äidinmaidonkorvikkeella ruokittu lapsi voi saada syömistilanteessa hyviä vuorovaikutuskokemuksia eikä ruokintatavalla sinänsä ole määräävää merkitystä kiintymyssuhteen laadulle, kunhan äiti huomioi lapsen ja tarjoaa riittävästi läheisyyttä ja syliä. Pulloruokittu lapsi voi saada läheisyyttä enemmän kuin imetetty, jos häntä kantaa vaikka kantoliinassa tai pitää muuten paljon sylissä, hieroo yms.
Ei ruokintatapa liity välttämättä äidin sensitiivisyyteen tai emotionaaliseen lämpöön, imettäväkin äiti voi olla lapselleen turvaton äiti.
Kahta vanhinta lasta imetin pitkään ja kolmas on ollut lähes syntymästään saakka pulloruokinnassa. Imetin imetystyynyn avulla ja mulla oli molemmat kädet vapaana tai tuin toisella kädellä tyynyn alta. Lasta tuli harvoin siveltyä tai kosketeltua imetyksen aikana. Toisin on nyt pullovauvaa ruokkiessani; hän lepää käsivarrellani ja on kaiken lisäksi tiiviimmin kiinni vartalossani.
Alue: Aihe vapaa
että pitkä imetys on hyväksi lapsen kehitykselle, niin henkiselle kuin älyllisellekin. Lapsi, jota ei paijata, halita ja pidetä lähellä ei kehity (esim. lastenkodeissa). Joten on loogista, että lapsi jota pidetään paljon ihokontaktissa äitiin kehittyy hyvin. Nimenomaan tuo ihokontakti on varsinkin aivan vastasyntyneelle erittäin tärkeää.