Puhutteko koskaan vahingossa muille kuin he olisivat google? Tai muuta hölmöä?

Mulle käy aina välillä näin. Ensin mietin itseksenk jotain asiaa ja sitten ajattelen että kysynpä kaverilta/mieheltäni. Mutta vahingossa sanonkin kysymykseni kuin hakusanoina googleen.
Esim äsken mietin onkohan raparperit jo riittävän isoja kerättäväksi ja muistelin olenko yleensä näihin aikoihin tehnyt vuoden ekan raparperipiirakan. Tarkoitus oli kysyä mieheltä asiaa, mutta suusta tuli ulos "milloin vuoden ensimmäinen raparperipiirakka".

Tai kerran ajattelin kysyä kaverilta mistä oli ostanut housunsa, jotka oli aivan ihanat. Sitten mietin etten ehkä kysykään kun hän joskus vaivaantuu sellaisesta. Mutta kenties hän on tilannut ne netistä, voisin myöhemmin googlettaa... niin jostain syystä mulla meni taas ajatus solmuun ja sanoin hänelle ääneen "raidalliset housut zalando". Ja sitten sönkkäsin perään että "....sta. Zalandosta.. ko.. olet ne ostanut. Tai siis että kivat housut tarkoitan".

Käytän paljon sanelua kun googlaan jotain, siitä se varmaan johtuu. Oon tottunut sanomaan kysymyksiäni ääneen lyhyesti sanellen.

Käykö muille näin? Entä muita hauskoja kommelluksia?