Voiko ihmisten tavat rakastaa toista olla niin erilaisia että ei vaan toimi?
Asiaan liittymättömänä esimerkkinä toinen kirjoittaa rakkauslaulun ja toinen antaa ruusun, mutta kumpikaan ei tajua, ymmärrä tai tunne toisen antamaa rakkautta?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Toki. Esim. sellainen joka kaipaa romantiikkaa ja sanoilla kerrottua rakkautta vs. toinen jonka mielestä rakkaus osoitetaan arjen läsnäololla ja käytännön teoilla arjessa, ja puhe saati romantiikka on turhaa.
Kiitos, tämä selittää paljon. Mihin se puhumaton kuvittelee, että toinen voi häneen rakastua kun eihän sitä edes tunne.
Tietysti. Jokaisella on oma rakkaudenkieli joka syntyy sen ihmisen persoonasta. Idea olisikin, että kumpikin rakastaisi toisiaan vastavuoroisesti ja niin paljon, että oppettelisi puhumaan sen rakkaansa kieltä. Ihan niin kuin me opettelemme puhumaan sen maan kieltä missä haluamme asua ja minne tunnemme kuuluvamme. Kun rakastaa toista ja haluaa kuulua rakkaalleen, niin opettelee myös tämän kielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki. Esim. sellainen joka kaipaa romantiikkaa ja sanoilla kerrottua rakkautta vs. toinen jonka mielestä rakkaus osoitetaan arjen läsnäololla ja käytännön teoilla arjessa, ja puhe saati romantiikka on turhaa.
Kiitos, tämä selittää paljon. Mihin se puhumaton kuvittelee, että toinen voi häneen rakastua kun eihän sitä edes tunne.
Usein tuohon vaiheeseen mennään vasta kun parisuhde on jo alkanut, alussa toki täytyy jollain tapaa ilmaista kiinnostus.
Olen itse tällainen puhumaton ja romantiikan inhoaja. Mun kaikki suhteet on alkanut baarista, ihan raaasta seksuaalisesta vetovoimasta. Aloitteen tekijä on ollut aina mies, minä olen vaan ollut tyrkyllä ja valinnut kenen kanssa lähden. usein siinä on käynyt sitten niin, että toinen on halunnut tavata uudestaan ja jatkaa.
Parikin kertaa suhde on loppunut tuohon että mies on ollut romantikko ja tunteiden vatvoja, ja siinä on sitten molemminpuolisesti todettu että ei olla hyvä match. Minä olen kokenut että toinen on ärsyttävä vatvoja ja turhan paskan puhuja ja mies taas että olen tunteeton ja kylmä. Onneksi lopulta löytyi minulle toinen samanlainen jolle puhuminen on hopeaa mutta vaikeneminen kultaa, ja joka ei kaipaa romantiikkahömppää.
Joo, on.
Pahimmillaan tämä on näkynyt suhteessa pääsiäisnarsissin kanssa. En epäile, etteikö ko. Kukkanen olisi rakastanut minua ainakin joskus, mutta se rakkaus sitten ilmeni melko sairailla tavoilla.
Olen kuitenkin idealisti ja uskon että yleensä useimmat vaistoavat välittääkö toinenkin yhtä paljon kuin itse, vaikka rakastamisen tavassa olisi eroa, esim. Sen näyttämisessä.
Kyllä. Itselläni tuli vuosien jälkeen avioero juurikin siitä syystä, että tasapainoa ei vain löytynyt.
Itselleni rakkaudenosoitukset olivat pieniä tekoja ja sanoja arjen lomassa, toisen identiteetin ja unelmien tukemista ja yhteiseloa yhdessä mutta oma itsenäisyys säilyttäen.
Ex-puolisolle rakkaus oli suuria uhrauksia, symbioottista yhdessäeloa ja kaiken jakamista.
Vaikka vuosia yritettiin, ongelma tunnistettiin, asioista keskusteltiin, kompromisseja yritettiin löytää ja pariterapiassakin käytiin, oli lopulta tunnustettava että avioliitossamme minä olin aina ahdistunut oman tilan puutteesta ja puoliso taas ahdistunut etäisyydestäni.
Ex oli hieno mies, upea ihminen ja nyt jälkikäteen kun asiat on käsitelty niin ymmärrän kyllä että kumpikin rakasti täydestä sydämestään, mutta meidän tapamme ilmaista rakkautta ja tarpeemme sille millä lailla toinen ilmaisee rakkautta olivat hyvin erilaisia.
Tämä nyt on kärjistetty esimerkki, mutta havainnollistaa hyvin sitä mikä ilmeni monessa asiassa muodossa tai toisessa: Puolisoni mielestä esimerkiksi oli rakkautta käyttää ristiinrastiin toistemme kännyköitä, lukea niiden saapuneet viestit jne. Itselleni taas yksityisyys oli ehdottoman tärkeää, ja vaikka minulla ei ollut mitään salattavaa, koin suurta ahdistusta siitä että niinkin henkilökohtainen asia kuin puhelin olisi pitänyt jakaa toisen kanssa missä ja milloin tahansa.
Ex koki, etten rakastanut ja luottanut koska en halunnut hänen koskevan puhelimeeni, minä koin ettei hän rakastanut ja luottanut koska hän ei suonut minulle yksityisyyttä.
Up.
Ihan vaan koska aidosti kiinnostaa hahmottaa sitä, millä kaikilla erilaisilla tavoilla ihmiset osoittavat rakkauttaan ja että voiko ikinä kahden aidosti toisiaan rakastavan, mutta rakkauden osoituksen erilailla ymmärtävän ihmisen suhde toimia.
Toki. Esim. sellainen joka kaipaa romantiikkaa ja sanoilla kerrottua rakkautta vs. toinen jonka mielestä rakkaus osoitetaan arjen läsnäololla ja käytännön teoilla arjessa, ja puhe saati romantiikka on turhaa.