Miksi kirjojen siteeraamista pidetään älykkäänä toimintona? Sehän vain kertoi, ettei henkilöllä ole omia ajatuksia

Kirjoissa on monesti niin fiksuja juttuja, ei semmoisia itse keksi.

Vaatiihan se jo jonkinlaista muistikapasiteettia. "Hauki on kala. "

Riippuu miten siteeraa. Osaako myös yhdistää keskustelun aiheeseen.

Kuka on luonut ja minkä ajatuksen?

Kollektiivinen alitajunta....

No minä yleensä siteeraan kirjoista kohtia, joiden tavoin olen itsekin ajatellut, mutta en vaan osaa muotoilla asiaa yhtä kauniisti.

Lähinnä huvittaa kirjoja lukemattomien kirjapelko. Ja joo, itse nautin paljon keskusteluista ihmisten kanssa jotka ovat lukeneet enemmän kuin itse. Yleensä siinä itsekin tulee jotain uutta opittua ja saatua erilaisia näkökulmia. 

Jaa. Kyllä se mielestäni nimenomaan omia ajatuksia vaatii, että voi samaistua kirjan tekstiin tai muuten pitää sitä jakamisen arvoisena. Luovuudesta ehkä voisi jo sakottaa, mutta eihän luovia tarvitse kaikkien ollakaan.

Riippuu tosiaan siitä, mitä kirjaa ja ketä kirjailijaa siteeraa ja mihin tilanteeseen ja tarpeeseen siinä. 

Kyky siteerata tilanteeseen sopivalla tavalla kertoo laajasta yleissivistyksestä ja omaksumiskyvystä. 

No, se vaatii ensinnäkin, että.on lukenut ne kirjat ja toisekseen että muistaa mitä on lukenut.

Kyllä minuun tekee vaikutuksen, kun tapaan ihmisiä, jotka ovat lukeneet paljon ja joista voi sanoa, että ovat myös lukemansa sisäistäneet.

Lukeminen tuo uusia näkökulmia ja syventää tietoa.

Lukisit sinäkin joskus niin ymmärtäisit.

Täysin samaa mieltä. Sen ymmärrän, jos siteeraa kirjaa jonka on itse kirjoittanut.

Wroong. Kyse on siitä, että tietää, kenen ajatukset alunperin olivat. Ei, ne eivät olleet sinun omiasi. Rankka paikka sisäistää. Kyse myös siitä, että ymmärtää, ettei itse ole universumin fiksuin henkilö. Rankka paikka sekin.