Miten te muut yksinäiset ja muita ihmisiä kaipaavat pärjäilette?

Itse alan olemaan levoton ja välillä ilmenee lihasten tai silmän nykimistä. Eikä ole kauaa kuin vasta pääsin eroon vuosien ahdistavasta yksinäisyydestä ja aloin saada elämääni hiljalleen kuntoon, mutta nyt kaikki romuttui ja katosi yhdessä hujauksessa. Kahden viikon eristäytymisen jälkeen olo on sietämätön, mutta yritän parhaani mukaan vain kestää vaikka pää alkaa pikkuhiljaa hajota. Alkuun iski lamaannus ja masennus, ahdisti kun yhtäkkiä ei saanutkaan nähdä ja tavata muita ihmisiä tai kavereita. On tylsää ja pitkästyttävää. Toivottavasti teillä menee paremmin.