Lue keskustelun säännöt.
Ero, lapset, ja exän uusi kumppani
29.03.2020 |
Nyt se siis on tapahtunut, exällä on eron jälkeen uusi kumppani, joka on tuotu myös lasten elämään. Lapset "oireilee" siten että haluaisivat nyt olla koko ajan isän luona. Siellä on kuulemma hauskempaa, siellä tehdään enemmän kivoja juttuja, siellä on parempaa ruokaa, siellä on (uuden kumppanin mukanaan tuoma) eläintarha... täällä minun luona lapset sitten kiukuttelee, itkee, ikävöi, tappelee... kaikki on äidin vika ja äidin syytä. Yritän olla empaattinen, johdonmukainen, keskusteleva, kuunteleva ja no... se kallio joka ottaa kaiken p*skan vastaan.
Mutta pakko sanoa että tunnen itseni välillä aivan epäonnistuneeksi äitinä ja syrjäytetyksi omasta perheestä. Se tuntuu todella pahalta että lapset ikävöi koko ajan vain toisen vanhemman luokse (ovat siellä puolet ajasta). Sekin tuntuu pahalta että ex "leikkii" nyt kotia uuden naisen kanssa, koska meidän yhdessäollessa ei koskaan kiinnostanut tehdä mitään minun ja lasten kanssa, ja olen hoitanut lapsemme pääsääntöisesti yksin kaikki vuodet. Se ei tunnu pahalta että exällä on uusi kumppani, koska kaiken jälkeen haluan että me molemmat kuitenkin löytäisimme jonkun tärkeän vierelle. Ja olen ollut vain huojentunut meidän liiton päättymisestä. Mutta lapset on minulle herkkä paikka, sekä tietysti se ydinperheen rikkoutuminen on ollut todella kova pala purtavaksi itselleni.
Tietenkään EN näytä näitä tunteitani lapsille, enkä sano niistä mitään kellekkään osapuolille, ja yritän tukea lasten ja isän suhdetta koska se on heille hyväksi. Mutta olisiko täällä kohtalotovereita, jotka ovat käyneet samanlaisia tunteita läpi? Ja kuinka tavallista tälläinen ylipäätään on? Itse olen kuullut lähinnä vain niistä lapsista jotka protestoi uutta kumppania hartaasti ja pitkään.
Kommentit (2)
Et sinä ole epäonnistunut äiti.
Jatka vain lastesi auttamista ja tue heidän suhdettaan isään. Ota vastaan lasten kiukuttelu ja paha olo.
Niin väsyttävää kuin se onkin, on kiukuttelu luottamuksen merkki. He uskovat, ettet häviä heidän elämästään, vaikka yhteiselo ei aina olisikaan niin ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se alkuinnostus lapsiltakin aikanaan häviää.
Eläimet ovat kivoja ja huomaavat vielä että ne eläimet on siellä eivätkä vain häviä vaikka kotona luonasi olisivatkin.
Meillä lapset innostuivat isän uuden kumppanin lapsista.
Nämä lapset olivat seurana siellä eikä itse isä.
Ajan kanssa sen huomasi lapsetkin.
Lopulta toivoivat ettei isä olisi tavannut koskaan tätä naista ja että olisivat ajassa milloin isä vietti myös heidän kanssa aikaa.
No tämäkin heidän liitto on jo menneen talven lumia joten nyt lapset taas pääsevät viettämään sitä aikaa myös isän kanssa.