Lue keskustelun säännöt.
Olisipa isompi koti!
21.03.2020 |
Muuten ei olisi mitään hätää olla neljän seinän sisällä, mutta tilanahtaus alkaa jo parin päivän jälkeen kaatua päälle.
Olemme viisihenkinen perhe. Molemmat vanhemmat ovat etätöissä kotona, lapset 12, 10 ja 8 vuotta myös kotona.
Asumme kolmen huoneen ja avokeittiön asunnossa, jossa neliöitä on 65. Vasta nyt olen ymmärtänyt, että meidän perhe on normitilanteessa vain aniharvoin kaikki yhdessä kotona. Lapset koulussa, harrasteissa tai kavereilla. Minä ja mies työssäntai muualla menossa. Jos ollaan kaikki kotona, tämä asunto on ihan liian pieni.
Olen alkanut haaveilla isosta omakotitalosta, vaikka luulin et se ei ole yhtään mun juttu. Ja tämä kahden päivän jälkeen!
Oikeasti, tullaan hulluiksi kaikki! Miksi meillä ei ole varaa isompaan asuntoon, vaikka ollaan koulutettuja molemmat, minä akat ja mues inssi?
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutteko pk-seudulla? Tervetuloa kehä kolmosen taa, täälläkin on elämää ja tilaa. Vanhan Kallion kaksion hinnalla saa täältä omakotitalon isolla tontilla. On muuten mukava juttu sekä etäisyys muista että oma piha näinä aikoina, onneksi muutettiin. Junakin kulkee stadiin nopeasti, käydään siellä töissä normaalisti molemmat.
Siis miten asutte noin pienessä kämpässä? Mulla, poikaystävällä ja koiralla on 63 neliötä ja yhtään pienempi ei juuri kämppä voisi olla. Eteiskäytävästä voisi vähän nipistää.
Vähemmän matkustelua, isompi koti.
Meillä kolme henkeä ja noin 180 neliötä. Yksi huone äänieristetty. Matkustelu ei nappaa. Olen tällä hetkellä tavallistakin tyytyväisempi.
Meitä on neljä, 244 nrliötä ja pihaa 1300 neliötä. Tiedän olevani onnekas, tänne mahtuu. Vieressä Cittari joka kuljettaa ruuat kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, tämänkin takia ostin ison talon. Kun joutuu tai haluaa syystä x, y, ä tai ö olemaan kotona pitkiä aikoja, niin ei tee edes tiukkaa, koska tilaa riittää. Tylsää saattaa joskus olla.
Miekkosnainen
Alkaakohan muuttotappiokuntien asunnot mennä nyt kaupaksi...? Yhtäkkiä joku harvaan asuttu takapajula alkaakin tuntua houkuttelevalta. Nyt kun on vielä huomataan, että työt onnistuu hyvin etänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 159 neliötä sisällä mutta partsille tai takapihalle ei pääse. Naapuri laittaa muuten vaaralliset ja räksyttävät koiransa pihalle jos menee.
Mä olen miehelle yrittänyt puhua järkeä pitkään. Onneksi olen saanut pidettyä pääni.
Meillä on myös kolme alakoululaista ja miehen mielestä me voisimme ihan hyvin asua kolmiossa. Itse olen eri mieltä.
Meillä on nyt 130m2 talo ja tämä on hyvä. Välillä vain joudun miehelle perustelemaan, kun hän on sitä mieltä että tämä on jotenkin liioiteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tämä vähän ahdasta pienessä mummonmökissä neljä aikuista, mutta sopu sijaa antaa. Ja pihalle pääsee.
Kyllä sitä nyt kiittää että on aina panostanut kotiviihtyvyyteen eikä jokavuotiseen matkusteluun, enkä ole kuunnellut Kelan kehotuksia hankkia pienempi/halvempi asunto. Mieluummin maksan suuremman omavastuun vuokrasta ja pihistän muusta kuin asun kopperossa lasten kanssa. Tilaa on sopivasti, suuri parveke korvaa osan ulkoiluista ja saunakin löytyy, ei kaadu seinät päälle. Useampi ruokakauppa ja apteekki lähellä sekä kävelyreittejä mukavissa maisemissa.
Toki oma piha olisi extraa, mutta koska en maalla tykkäisi muuten asua niin tämä on oikein optimaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia ottaa niin päähän nämä superjulkkikset jotka vinkuvat miten kamalaa eristäytyminen on jossain 20 miljoonan euron/punnan/dollarin palatseissaan.
Esim Sam Smith, mikä myötähäpeä.
Harmi, ettei perheenjäseniä voi konmarittaa. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmi, ettei perheenjäseniä voi konmarittaa. Tsemppiä.
Mulla ei ole enää yhtään ylimääräistä nurkissa (lapset ei ole sitä), muutama vuosi sitten jo konmaritin ukon joka ei ollut kosketellut pariin vuoteen.
Maalle aina pääsee, jos on esim. etätyö tai eläkkeellä. Ja jos on auto ja ajotaito.
Monessa kunnassa on asuntoja myytävänä ihan pilkkahintaan. Ja ihmiset ovat yleensä mukavia.
Ei tarvitse jäädä ruuhkasuomeen, ellei ole riippuvainen julkisesta liikenteestä.
Kylille ei linjurit kulje edes kerran päivässä.
Mutta pienempiin kaupunkeihin voi muuttaa. Kaikki palvelut ovat lähes kävelymatkan päässä.
Just mahduttiin neliöön 2+2. Mutta sijainti niin hyvä ettei muutettu isompaan. On kuitenkin 3 makkaria, iso kylppäri + sauna, pikkuvessa ja terassi keskustassa. Iso keittiö keskellä asuntoa. Toimiva pohja. Ja nyt kun olemme taas kahden niin tilaa on.
Voin kuvitella tuon ahtauden. Meillä on teini-ikäiset lapset ja me aikuiset menemme normaalisti toimistolle päiviksi ja lapset keskenään kotona. Onneksi toimistolla ei ole juuri ketään paikalla, joten tartuntariski on pieni, kun ei käytä julkista liikennettä.