Monessa perheessä menee sormi suuhun, kun lapset ovatkin nyt päivät kotona.

Ja kuinka moni lapsi opiskelee oikeasti päivittäin kotona. Ja kuinka moni vanhempi on valmis tai pystyy sitä valvomaan.

Kävi hullu mäihä, kun olen juuri äitiysvapaalla ja kaksi vanhinta on alakouluikäisisä.

En tiedä miten muussa tilanteessa olisimme selvinneet.

Myönnän kyllä, että hirvittää. Ei tosin mikään ruuanteko vaan se, että seuraavat neljä viikkoa pitäisi olla kotona viisi vuotiaan kanssa, niin ettei mihinkään voi mennä. Ei uimaan, ei kirjastoon, ei kauppaan, ei leikkitreffejä. Saako leikkipuistoon mennä? Lähimetsä varmaan käy, mutta ei sekään loputtomasti kiinnosta. Samalla pitäisi itse saada edes hiukan tehtyä etätöitä, että tulisi rahaakin jostain (ja kyllä on säästöjä, mutta ei ne loputtomiin riitä). Todella raskas ajanjakso on edessä.

Millä tavalla se ruuanlaitto nyt on ongelma? Ei se ole, vaan se, että kun lapset ovat keskenään eikä juuri kavereita voi kutsua, niin ne tappelevat jatkuvasti.

Olen tähänkin asti laittanut kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja välipalat.

Ja opettanut paljon kotona.

No problem.

Tämä ei oikeasti kyllä voi olla ongelma.

Ei ongelmaa. Teen ruokaa jääkaappiin ja lapset ottavat sitä ja välillä tekevät itse haluamiaan syötäviä. Meillä on miltei aina ruokaa valmiina jääkaapissa niin voi ottaa heti kunnon ruokaa jos on nälkä koulun jälkeen. Itse tulen töistä kolmen ja viiden välillä. Silloin syödään yhdessä ja tehdään tehtävät mitä ei ole osannut yksin tehdä.

Kolme lasta niin heistä on seuraa toisilleen ja hyvin vähän riitelevät, kun pienestä opetettu, että perhe vetää yhtä köyttä auttaen toisiaan ja jokainen hoitaa osansa.

Viitisen vuotta yksin huolehtinut lapsista enkä näe tässä juuri normaalista rankempaa. Enemmän kouluhommia kotona, mutta ei harrastus ym juttuja.