Oletko kyllästynyt/väsähtänyt työhösi ja vaihtanut sen myötä kokonaan alaa tai ainakin työpaikkaa? Kerro tarinasi

Itse olen ollut nyt 20 vuotta sairaanhoitajana eli vähän reilu 40-vuotias. Ala on muuttunut nopeaa vauhtia vaativammaksi ja kaiken jaksamisen vieväksi tänä aikana. Olen vaihtanut työpistettä ja saanut vaihtelun myötä jaksamista ja kiinnostuksen taas alaani kohtaa nousemaan hetkellisesti. Reilusti toistakymmentä vuotta olen kuitenkin jo miettinyt enenevästi, että jaksanko tehdä työurani alalla loppuun saakka vai olisiko minulla vielä mahdollisuudet vaihtaa johonkin toiselle alalle tai toisenlaiseen työnkuvaan...

Aion toki pysyä rivissä tässä tilanteessa ja olla auttamassa kaikin puolin, että selvitään tästä koronaviruskriisistä. Mutta kyllä mitta alkaa olla täynnä, jaksaminenkin. Olen tuntenut niin pitkään huonoa omaatuntoa siitä, kuinka paljon olen joutunut olemaan lapsiltani pois, samoin perheeltä. Olen tehnyt työtä jaksamiseni äärirajoilla ja väsyneenä, heikoilla yöunilla. Viimeinen niitti tuntuu tulleen nyt, kun kesälomakausi venyy ja venyy. Olin jo viime kesänä lomalla myöhään ja viimeiset kaksi viikkoa lapset olivat jo koulussa, eli yhteistä lomaa oli vain kaksi viikkoa koko kesänä. Tänä vuonna lomani alkaa elokuussa ja jatkuu vielä 2 viikkoa syyskuun puolella. Minulla ei olisi ollut viikkoakaan yhteistä lomaa lasteni kanssa ellen olisi anonut saavani osittaa lomaa niin, että sain toista viikkoa lomaa kesäkuulle. Tässä työssä edut on niin vähäisiä, mutta työ vie ihmiseltä niin paljon, että jos vielä lomatkin joutuu viettämään epämukavuusalueilla ja perheen lomien ulkopuolella niin olen miettinyt, että miksi ihmeessä enää jatkaisin tätä. Lapset ovat jo isoja, vanhin täyttää 18 kesällä. Liikku tapahtuu siis aivan liian myöhään, mutta silti mietin, että olisiko se edelleen mahdollinen...