mitä tekisit toisin jos saisit vauvan nyt (kysymys sulle jolla vähän isompi lapsi)?
mun lapset 4, 12,14 ja 16v ja huomaan että olen tehnyt paljon erilailla isompien kanssa kuin nyt tämän iltatähden kanssa. Sääntöjä on aina oltava mutta en ole pitänyt yhtä kovaa kuria kuin ennen. Silloin oli tosi tarkka että he eivät nukkuneet meidän sängyssä (nyt 4v vieläkin meidän välissä silloin tällöin ja nautin siitä), että ulkoilivat päivittäin (nyt ollan joskus vain sisällä 2pv jos sattuu), että he osasivat nukahtaa itse iltaisin (nyt luetaan iltasatua ja tykätään siitä), että minä määräsin mitä laitettiin päälle (nyt annan tytönkin sanoa ja päättää), että syötiin just se mitä olin ajatellut (nyt relaan enkä ota stressiä semmoisista asioista), että iltaisin jos oltiin kylässä tultiin kotiin 21 aikoihin (nyt ollan niin kauan kuin huvittaa ja nukutaan sit kun nukutaan). Kaiken kaikkiaan olen nauttinut erilailla. Tämä on ollut ihanaa ja on edelleen.
Kommentit (8)
-jattäytyisin armeliaasti äitiysvapaalle ja nauttisin vaan vauvasta ja kotona olosta ja juuri siitä - jo tuossa ylempänäkin mainitusta - aikatauluttomuudesta. En yrittäisi, kuten ekalla kerralla, opiskella ja tehdä keikkatöitä vanhempainvapaallakin (pari vuotta on oikeasti lyhyt aika, sen voi olla poissa oravanpyörästä!)
-En varmaan pelkäisi ja huolehtisi ihan yhtä paljon sairauksia, kätkytkuolemia ynnä muita
-Jakaisin vauva-ajan rakastamani miehen kanssa, johon minulla ei viimeksi ollut mahdollisuutta
-käyttäisin kestovaippoja ainakin osittain
Mun eka " vauva" on nyt 8-vuotias...
Silloin olin tosi tarkka siitä, että pääsee nukkumaan tasan klo 12 jne, ja ettei vauvan uniaikaan liikuta mihinkään eikä kukaan tule meille. Nyt pienempi nukkuu silloin kun nukkuu ja jos perheen täytyy päästä liikkeelle kun vauva on unilla, vauva puetaan ja lähdetään. Kyllä se saa autossa tai vaunuissa unen uudestaan.
En ole vauvojen kanssa kovin orjallisesti noudattanut mitään ruutiineita koskaan. Vieraita varmaan rajoittaisin enemmän, itse väsyin vieraiden läsnäoloon ja passaamiseen.
En tiedä sitten johtuiko se hormoneista vai oliko ihan " oma vika" , että vielä vauvan ollessa puolivuotias, saatoin tunninkin vain tuijotella häntä nukkuessaan, kun oli niiiin ihana.
Tai no, ehkä en sittenkään tuota muuttaisi. Siitä jäi kuitenkin paljon paremmat muistot kuin jos olisin käyttänyt aikani siivoamiseen tms. joutavaan. Pientä sotkua ei noilta ajoilta kukaan enää muista. :)
Esikoista kantelin ympäri kämppää ja sirottelin vaikka mitä siihen ympärille, että " olis virikkeitä" ja " eihän vauvan ole hyvä olla yksin" :)
Esikoinen meni päiväkotiin 1v6kk, nyt olisin pidempään kotona (hän oli mielestäni kyllä täysin valmis hoitoon). nyt voisin imettää yöllä sängyssä, silloin pelkäsin että lapsi nukkuu isonakin vieressä, jos vauvana syötän siinä. Muuten pärjäsin mielestäni hienosti! Nykyinen esiteinari on tosin sitä mieltä että hänellä täysin p****t vanhemmat :)))
Mutta tärkein olisi se että yrittäisin imettää pidempään.
- keskittyisin vauvaan sen vähän aikaa kun se on pieni ja lakkaisin mureihtimasta etukäteen asioista, joita ei välttämättä tule tapahtumaankaan
- yrittäisin vielä sitkeämmin imettää kauemmin, pidin imettämisestä paljon
- nauttisin kotonaolosta ja tietystä aikatauluttomuudesta
- nukkuisin kun vauva nukkuu ja jättäisin siivoamisen vähemmälle
Nämä nyt ensimmäisenä tuli mieleen. Nuorin lapseni on 10-vuotias ja vauva-ajoista tuntuu olevan tosi kauan!