Lue keskustelun säännöt.
Humalajuominen
surullinen
10.03.2020 |
Minulla oli pitkään hyvä fiilis ja kaikki sujui hienosti. Kuitenkin nyt viikonloppuna lähdin ystäväni kehotuksesta juhlimaan, ja juhliminen lähti täysin lapasesta. Join niin paljon että oksentelin.
Nyt seuraavina päivinä on ollut todella epäsosiaalinen, pelokas ja arka olo. Lisäksi kaivelen menneitä ikäviä asioita ja mietin kenellä on mitäkin minua vastaan.
Minulla on lisäksi työ jossa pitäisi olla valppaana ja sosiaalinen. Tämä on kamalaa.
Miksi minun piti mokata kaikki näin? Aion olla nyt hyvin pitkään ilman alkoholia. Kuinka onnistuisin?
Kommentit (30)
Älä vietä aikaasi paikoissa, joissa viihtyäksesi sinun on pakko juoda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna itsellesi aikaa, ja anteeksi myös.
Sua nyt vaan vaivaa vielä morkkis.
Vierailija kirjoitti:
Älä vietä aikaasi paikoissa, joissa viihtyäksesi sinun on pakko juoda.
Tuntui vain siltä, että olisi kiva lähteä johonkin tapaamaan ystäviä ja hieman tuulettumaan arkielämältä ja työltä. Harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä hätäile. Tuo on ihan vaan aivokemiallinen reaktio joka johtuu alkoholista. Se menee ohi muutamassa päivässä. Miään järin pahaa ei ole oikeasti tapahtunut, aivokemia on vaan sekaisin ja siksi ahdistaa, pelottaa ja tuntuu masentavalta.
Itse sisäistin tämän aikanaan niin hyvin, että pystyin lopulta huvittuneena ikään kuin ulkopuolisena katselemaan darramasentuneita ajatuksiani ja jopa naureskelemaan niiden melodramaattisuudelle ja liioittelevuudelle. Tuntuukin että kaukana on ne nuoruuden "amatööripäivät" jolloin vannoin ikuista raittiutta tuollaisen jälkeen. Nykyään otan tyynesti, että joo, tuollainen olo seuraa kun enemmän ottaa mutta eipä tuo haittaa ja menee itsestään ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vietä aikaasi paikoissa, joissa viihtyäksesi sinun on pakko juoda.
Tuntui vain siltä, että olisi kiva lähteä johonkin tapaamaan ystäviä ja hieman tuulettumaan arkielämältä ja työltä. Harmittaa.
Kannattaisiko katsella itselleen parempia ystäviä...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallista ettei ihminen tajua, että vähän tuulettumaan ei ole sama asia kuin vetää kännit. No, ap taisi oppia nyt eron? Morkkiksen kautta on hyvä edetä, vaikka liian pian sä sen unohdat :D
Liiallisen juomisen aiheuttama karmea morkkis! Joskus voi mennä yli. Jos ja kun menee, pitää miettiä, onko alkoholi tosiaan aine, jota pakosti tarvii. Kukaan ei voi taata etteikö samoin voisi käydä uudelleen, jos on taipumusta humalajuomiseen. Joudut kärsimään samat olot uudelleen.
Toisaalta-eikö ole hyvä, että tuo olo tuli? On mahdollisuus tehdä hyviä päätöksiä tulevan hyvän elämän suhteen. Onko alko todella välttämätön juttu elämässä ja tuoko se oikeasti mukanaan jotain niin erityistä hyvää, että sitä kannattaa juoda?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama fiilis.
Ärsyttää kun tietyt ihmiset saa mut yllytettyä juomaan liikaa joka kerta. Miksi en osaa sanoa heille 'en ota enempää' vaikka muiden seurassa pystyn?
Sitä seuraa hirveä krapula ja vielä pahempi moraalinen krapula.
Valitettavasti en kokonaan pysty näitä ihmisiä poistamaan elämästäni, mutta välttelen kyllä tilanteita joissa on alkoholia tarjolla heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista ettei ihminen tajua, että vähän tuulettumaan ei ole sama asia kuin vetää kännit. No, ap taisi oppia nyt eron? Morkkiksen kautta on hyvä edetä, vaikka liian pian sä sen unohdat :D
Minulla menee helposti muutama lasillinen alkoholia jo alkuillan siemailuina. Jos vielä siinä vaiheessa näyttää siltä että "illasta voisi tulla jotakin" niin otan helposti kolmannen, ja sen jälkeen en osaa enää hallita juomistani, vaikka aina muka luulen osaavani.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oloa ei helpota ollenkaan, että sain eräältä puolitutulta loukkaavaa vinoilua osakseni tuona iltana. Pyörittelen myös sitä nyt mielessäni, ja mietin onko hänellä jotakin minua vastaan. Jos en olisi lähtenyt mihinkään viettämään iltaa en olisi myöskään kuullut tuota loukkausta ja olisin nyt onnellisempi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Älä vietä aikaasi paikoissa, joissa viihtyäksesi sinun on pakko juoda.
Luultavasti ap, kuten useimmat meistä jotka välillä juhlimme, tykkää kännin tunteesta itsessään ja haluaa välillä sen. Eikä vain niin että käyttää alkoholia lääkkeenä sietäkseen jonkun inhottavan paikan tai tilaisuuden.
Sen kivan ja riehakkaan kännin hintana on toki darra ja morkkis, ja jokainen itse päättää onko se hintansa arvoista. Itselleni on. Olen ihan valmis kestämään muutaman päivän alakuloisuutta ja vetämättömyyttä, jos saan oikein kunnon kännit. En minä sitä kauhistele että tulee sellainen olo eikä se saa harkitsemaan absolutismia. Otan vaan tyynesti morkkikset ja darrat vastaan ja tiedän että niihin ei kuole, elämä jatkuu eikä mikään ole pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vuosiin kokenut kunnon krapulaa, ensin pelkää kuolevansa sitten toivoo.
Yleensä ovat sijoittuneet kaverien kanssa illanistujaisten jälkeisiin päiviin, ensin syödään ja juodaan iloisesti, sitten vaan juodaan iloisesti, sitten haukutaan ext ja nyxät, vanhemmat ja pomot, hallitus ja maailman johtajat ja juodaan, lopulta itketään, oksennetaan ja juodaan lisää ja kaivetaan ämpäri viereen ja oksennetaan ja sammutaan.
Aamu/iltapäivästä herätään tärisevän kissanpaska suussa, takojat päässä ja lounaismyrsky mahassa, parasta on kun saa hiota päivän rauhassa omassa sängyssä, tilkka kylmää jaffaa tai vesimelonia pahimpaan kuolemaan nauttien pitkin päivää, illalla suihkuun ja nukkumaan ajoissa. Morkkistakaan ei ole kun on ystävien kanssa ryypännyt eikä esitellyt kännissä persettä pomolle.
Seuraavana päivänä on puhdistunut olo on oksentanut kaiken pahan sisältään ja vaakakin näyttää 4kg vähemmän kuin ennen ryyppäjäisiä.
Valitettavasti perheenäidiltä ei krapulan vietto onnistu enää noin romanttisesti, on lipetettävä lasi valkkaria lasten mentyä nukkumaan, sivistyneesti?
Vierailija kirjoitti:
Oloa ei helpota ollenkaan, että sain eräältä puolitutulta loukkaavaa vinoilua osakseni tuona iltana. Pyörittelen myös sitä nyt mielessäni, ja mietin onko hänellä jotakin minua vastaan. Jos en olisi lähtenyt mihinkään viettämään iltaa en olisi myöskään kuullut tuota loukkausta ja olisin nyt onnellisempi.
ap
Oliko tämä puolituttu humalassa? Monikin humalassa päästää suustaan mitä sylki suuhun tuo yhtään ajattelematta... Hänkin saattaa kokea morkkista miksi sanoi sinulle niin.
Tuttu tunne. Painiskelen ihan samojen juttujen kanssa juuri nyt. Ei johdu edes aivokemiasta, koska tapahtuneesta on kaksi viikkoa. On tapahtunut aiemminkin ja soimaan itseäsni siitä miksi ihminen ei opi? Et siis todellakaan ole yksin. Kaikilla on noita fiiliksiä, kunnes tajuavat lopettaa. En ole vielä tajunnut...
Vierailija kirjoitti:
Oloa ei helpota ollenkaan, että sain eräältä puolitutulta loukkaavaa vinoilua osakseni tuona iltana. Pyörittelen myös sitä nyt mielessäni, ja mietin onko hänellä jotakin minua vastaan. Jos en olisi lähtenyt mihinkään viettämään iltaa en olisi myöskään kuullut tuota loukkausta ja olisin nyt onnellisempi.
ap
Tuo pyörittely on osa sitä aivokemia-ongelmaa. Ellei sitten ole enemmänkin osa myös selvää persoonallisuuttasi, että vatvot useinkin tuollaisia juttuja.
Varsinkin jos tuo puolituttu oli myös juovuksissa, niin siitä mitä se sanoi, ei tarvitse välittää mitään. Känniläiset tunnetusti puhuu paljon paskaa ja esim. purkavat omaa pahaa oloaan hyökkäämällä muita vastaan. Sinäkin olet saattanut tehdä niin illan aikana ;)
Muutenkin, turha sitä kauheast välittää siitä mitä joku puolituttu ajattelee. Kaikkia ei voi miellyttää, ja aina on ihmisiä jotka ei sinusta pidä. Mitä sillä sitten on väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista ettei ihminen tajua, että vähän tuulettumaan ei ole sama asia kuin vetää kännit. No, ap taisi oppia nyt eron? Morkkiksen kautta on hyvä edetä, vaikka liian pian sä sen unohdat :D
Minulla menee helposti muutama lasillinen alkoholia jo alkuillan siemailuina. Jos vielä siinä vaiheessa näyttää siltä että "illasta voisi tulla jotakin" niin otan helposti kolmannen, ja sen jälkeen en osaa enää hallita juomistani, vaikka aina muka luulen osaavani.
ap
Sul on alkoholistin sielu/luonne. Kannattaa tosiaan miettiä, onko toi dokaaminen sun juttu enää ollenkaan. Tai voisitko opetella hallitsemaan sitä, alkoholisti ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista ettei ihminen tajua, että vähän tuulettumaan ei ole sama asia kuin vetää kännit. No, ap taisi oppia nyt eron? Morkkiksen kautta on hyvä edetä, vaikka liian pian sä sen unohdat :D
Minulla menee helposti muutama lasillinen alkoholia jo alkuillan siemailuina. Jos vielä siinä vaiheessa näyttää siltä että "illasta voisi tulla jotakin" niin otan helposti kolmannen, ja sen jälkeen en osaa enää hallita juomistani, vaikka aina muka luulen osaavani.
ap
Tämä on ihan selkeä asia ja sille et voi muuta kuin rajoittaa juomisesi max kahteen, jos oikeasti haluat rajoittaa (voihan olla että morkkiksen mentyä ohi oletkin sitä mieltä, että ei se niin vakavaa ollutkaan, etkä halua alkaa rajoittamaan sen takia että voi tulla tuollainen olo). Alkoholi lamauttaa aivoissa niitä alueita, jotka vastaa "tahdonvoimasta" ja pidäkkeistä. Sinulle selvästi se 3 annosta on määrä, joka alkaa iskeä niihin alueisiin joiden vastuulla olisi pitää kiinni tekemästäsi päätöksestä hallita juomistasi. Et voi tälle tahdonvoimalla mitään, koska tosiaan aivoissa alkaa mennä off-asentoon se koko tahdonvoimasta vastaava alue.
Jo muinaiset roomalaiset tiesivät tämän, heillä oli sanonta: "Yksi on liian vähän, kaksi on sopivasti, kolme on taas liian vähän". Viitaten siihen, että pari lasia voi ottaa vaikka ruokajuomina mutta jos kolmannen ottaa, useimmille tulee halu juoda sitten humalaan asti eikä pidäkkeitä välttämättä enää ole.
AA