Puutarhaihmiset, apua! Suosittele pensasta

Hapan maa, mäntyjen suoja => niin alppiruusu on mainio vaihtoehto. Pitää vain muistaa keväällä suojata liialta auringonvalolta, ettei kasvi ala yhteyttää ennen kuin juuret pystyvät ottamaan vettä maaperästä.

Ruusu? Vaatii kyllä maanparannusta. 

Tai sitten joku yhdistelmä erilaisia kukkivia pensaita, esim rusopajuangervoa, pensashanhikkia (esim. Tervola, joka kukkii pitkään)

Kestääkö alppiruusu muka sitten loppukesästä ihan kunnon paahdetta? Eikö se enempi ple puolivarjon ystävä?

Mites atsalea, joka sekin rhodo-sukua, tykkää happamasta maasta ja ilm. tykkää auringosta vähän alppiruusua enemmän, ja sitä on monissa upeissa väreissä? 

Muita happaman maan pensaita ovat ainakin hortensiat, joissa niissäkin värivaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Kestääkö alppiruusu muka sitten loppukesästä ihan kunnon paahdetta? Eikö se enempi ple puolivarjon ystävä?

Tutulla on täysin aukealla paikalla.

tarhamagnolia Leonard Messel

atsaleat

Onko atsaleat kuinka nopeakasvuisia?

Vierailija kirjoitti:

tarhamagnolia Leonard Messel

atsaleat

Kasvuvyöhyke otettava myös huomioon, eli missä ap:n tila maantieteellisesti sijaitsee.

Magnolia tosi hieno, mutta pärjää lähinnä ykkösvyöhykkeellä Etelä-Suomessa.

Tuollaiseen paikkaan olisi aivan kuin nakutettu Mustilanhortensia. Harmi vaan, kukat ovat vaaleat. Helppohoitoinen, todella kaunis, varsinkin kukkiessaan runsain, pitsimäisin kukin. Ei ränsisty eikä vaadi leikkauksia. Ei juuriversoja. Jänikset ei syö.

Monet alppiruusut kukkii parhaiten juuri auringossa. Puolivarjoa suositellaan kevätahavan takia; juuriston ollessa jäässä lehdistö alkaa jo haihduttaa ja pensas kuivuu. Usein riittää jos ensimmäisinä vuosina suojaa kevättalven auringolta. Kastelu myös parina ensimmäisenä vuonna.

Plussaa: peurat ja jänikset ei syö (jos niitä lähistöllä), ainavihreä eli myös talvella kaunis.

Loppukesän kukintaa jos tahtoo niin hyviä happaman maan pensaita on hortensiat. Mustilanhortensia on helppo, ei vaadi mitään leikkaamisia ja sopii hyvin mäntyjen kanssa. Se on kyllä valkoinen, mutta noissa jalostetuissa syyshortensioissa on värivaihtoehtoja.

Höyhenpensas on pieni mutta jonkun isomman pensaan kanssa? Tosin valkoinen kukinta.

Heisiangervoissa on upeita lehtivärejä (purppuraheisiangervo, keltaheisiangervo), koko kesän väripilkku.

Syreeneissä on kivoja vaihtoehtoja, tosin luultavasti isompia kuin haluat.

Pieni puukin voisi olla vaihtoehto: ruusuorapihlaja?

Rusopajuangervo, jota jokus suositteli, on mahdoton leviämään. On kyllä tuhottoman sitkeä myös, joten ongelmalliselle paikalle siinä mielessä sopii.

Jos ei ole kauris- ja jänisongelmia niin kookkaaksi kasvavien pensasmustikoiden ryhmä. Kukinta mitätön mutta upeat syysvärit.

Ei se happamuus niin haittaa. Sekoitat vähän kalkkia kuoppaan.. Isolle alueelle valoon suosittelen heisiangervoja, kanukoita, marjaomenapensaasta sitä punakukkaista Susannaa, syreeneitä, pensasruusuja, japaninvaahteroita, happomarjoja tai tuoksuvatukkaa.

Elä herranjumala laita sinne mitään alppiruusua.

Ruusu, tietenkin

Yksittäinen pensas nurmikolla voi näyttää vähän irralliselta. Ehkä jokin ryhmä kannattaa laittaa.

Pähkinäpensas?

Ja jos on iso piha, niin ei sinne mitään pientä atsaleaa lähetä sörkkimään. Siihenhän se kuivahtaa männyn viereen ja isäntä vetää leikkurilla päältä.

Taustamaisemakin vaikuttaa. Avoimelle paikalle jokin ryhmä. Useampi rodo eri kokoa, saa pitemmän kukinta-ajan samalla.

Ruusuorapihlaja on kaunis ja sopii mäntyjen kanssa. Alle sopii pensaitakin. Kovin pohjoisessa ei pärjää.