Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa, jolla ei lapsena ollut minkäänlaista toiveammattia?
01.03.2020 |
Pienellä kirkonkylällä näki niin vähän eri ammattien edustajia, että ei ollut vaihtoehtoja, eikä mikään niistä ollut sellainen että olisi kiinnostanut. No minusta tuli isona insinööri, ei siihen aikaan sitä ollenkaan pikkukylällä pidetty naiselle vaihtoehtona. Töitä teen talotekniikan alalla, vaikka koulutus on hieman siitä sivuun.
Kommentit (4)
Sama joo. Pohjoisen pieni peräkylä, mitään erikoista ei pystynyt harrastamaan. Haaveilin pienenä kuitenkin oopperalaulajan urasta mutta mitään mahdollisuutta opiskella sitä ei ollut eikä vanhemmilla olisi ollut aikaa eikä rahaakaan viedä minnekään.
Mitään järkevää haaveitta ei kuitenkaan ollut, jo lapsena tiesin että ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli mutta ne tyrmättiin aina.
Näyttelijä - ei kannata, illat ja viikonloput töissä, ehkä joudut riisuutumaan yleisön edessä
Sairaanhoitaja - liian raskas, huonot työajat
Opettaja - liian raskas naiselle, poikaoppilaat on kamalia
En sitten haaveillut enää oikein mitään. Ajauduin turhalle akateemiselle alalle ja nyt olen pitkäaikaistyötön.
Ei ollut lapsena semmoisia.
Minusta tuli ekaksi duunari, sitten insinööri, enkä vieläkään tiedä mitä seuraavaksi teen.
Alue: Aihe vapaa
Ei minullakaan, en ainakaan muista. Olen ilmailualalla.