Lue keskustelun säännöt.
Lasten kanssa paikkakuntaa muuttaneet!
09.02.2020 |
Kolme lasta, 4, 7 ja 11 vuotiaat. Asuvat noin vuoroviikoin meillä vanhemmilla, mun luona vähän enemmän. Ei tukiverkostoja lähellä, molemmat meistä vanhemmista työelämässä. Meillä olisi mahdollisuus muuttaa ensi syksynä minun lapsuudenkotini huudeille, jossa mun perhe ja ystävät asuvat. Lapsilla kaverit, harrastukset yms täällä, mutta itse olen aika yksinäinen, muutama ok kaveri ja ihana miesystävä löytyy. Lasten isä olisi valmis muuttamaan myös mukana, jos saisi työkuviot järjestymään. Itse olen alalla, jolla töitä on joka puolella.
Onko palstalla joku, joka on muuttanut lasten kanssa toiselle puolelle suomea? Miten sopeuduitte? Tuliko lapsille ongelmia, masentuntuneisuutta, kapinaa? Plussaa meidän muutossa olisi se, että suku olisi lähellä. Miinus se, että mun miesystävä ei pystyisi lähtemään ja näin ollen parisuhde varmaankin tulisi päätökseen. Olen viimeiset 15 vuotta asunut kaukana vanhemmistani ja yksi jännityksen kohde olisi myös se, että miten tällainen yksin pärjäämään tottunut jaksaisi sitten sitä sukua siinä hästäämässä...
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Tietysti muutatte, lapset saavat uusia ystäviä varmasti.
Perheenne kestävyyden kannalta on tärkeää että myös sinä voit hyvin ja saat tukea ja ihmisiä ympärillesi.
Nykyään on myös helppo pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin whatsapp viestit ja puhelut ovat ilmaisia.
Onnibussiin saa halpoja lippuja, 15 vuotias osaa varmasti matkustaa jo yksin vaikka viikonloppuna tai pidemmillä lomilla kaverin luokse.
Hehe, mun vanhemmat sanoivat ihan samalla tavalla. No en saanut uusia ystäviä. Olen vieläkin tuosta katkera, vaikka muutosta on aikaa yli 20 vuotta. Suurimmalle osalle ihmisistä ystävien näkeminen ihan oikeasti on ihan eri juttu kuin jutella whatsappissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin takaisin kotihuudeille. Suku tuli paljon läheisemmiksi myös lapsille. Elämä on halvempaa kun saa apuja, esim veljeltä puita, talkoita, kärryapuja.
Asunnot on muutenkin edullisia.
Matkat on lyhyitä, voi kulkea pyörällä, joten sekin on halvempaa.
Ja ennen kaikkea se henkinen tuki ja seura ja turva, jos vaikka sairastun, tai lapsi pitää hakea kesken päivän, tai autoni hajoaa tai jotain.
Juu toi henkinen tuki on juurikin se syy, miksi haluaisin pois täältä. Mutta itsekin kovin jo kiintynyt ja juurtunut tänne Etelä-Suomeen ja tulisi olemaan myös mulle kova kulttuurishokki lähteä pois täältä. Mutta kyllähän tuo mieli kallistuu kokoajan enemmän siihen muuton suuntaan... kyllä se arjen pyörittäminen ilman tukea on ihan järkyttävän raskasta, lasten isä ei voi työnsä takia olla paikkakunnalla niinä viikkoina kun lapset ovat minulla.
Tietysti muutatte, lapset saavat uusia ystäviä varmasti.
Perheenne kestävyyden kannalta on tärkeää että myös sinä voit hyvin ja saat tukea ja ihmisiä ympärillesi.
Nykyään on myös helppo pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin whatsapp viestit ja puhelut ovat ilmaisia.
Onnibussiin saa halpoja lippuja, 15 vuotias osaa varmasti matkustaa jo yksin vaikka viikonloppuna tai pidemmillä lomilla kaverin luokse.