Lue keskustelun säännöt.
Opettajien viroista
Viraton
31.01.2020 |
Onko todellakin niin, että opettajan viran saa hakijoista aina se jolla on pisin työkokemus? Eikö koulutustaustalla (esim. täydennyskoulutus) olekaan mitään merkitystä, kunhan on siis vaan pätevä? Jos tilanne on tämä, niin miksi järjestetään vaativia videohaastatteluita, ryhmähaastatteluita, opetusnäytteitä jne.? Eikö valinnan voisi suorittaa suoraan hakemuksen perusteella?
Kommentit (16)
Viran saa joko tosi hyvällä tuurilla, tai sitten sillä, että tuntee ne jotka on päättää asiasta. Usein on päätetty jo etukäteen kuka viran saa, haastattelut yms on pelkkää teatteria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viran saa se, kuka on paperilla pätevin. Ikävä kyllä.
Hauskaa tässä on se esmes, että ne jotka tulivat ammatillisen koulutuksen reformin taitteessa, niin yhtäkkiä pätevyysmääreet vaihtuivat lennossa. Kivat niille, jotka suorittivat vielä pedagogisia pätevyyksiä sillä välin kun aikaisemmin pätevöittänyt korkeakoulutututkinto mätäni käsiin.
Arvatkaa, että vtutttaako kun itselle osui tuo tilanne. Kun minun piti olla virkaa hakiessa melko vahvoilla, niin mun paperit eivät olleetkaan enää pätevöittäviä. Olivat olleet pedagogisia aloitellessa. Kiitti. Olisin voinut tehdä jotain muutakin.
Pätevin hakija on se, jolla on vaadittava koulutus. Lisäkoulutukset yms. vaikuttavat vasta sitten, jos paikkaan ei ole katsottuna ketään sopivaa.
Ne hakijat, jotka tunnetaan jo edeltäkäsin, ja tunnetaan hyvinä ja luotettavina työntekijöinä kunnassa, asetetaan etusijalle hakijoissa.
Tämä on täysin ymmärrettävää, outo, muualta tehtävään hakija, on valitsijoille täysi arvoitus, tuntematon tekijä. Vähänkin tuttu hakija ja etenkin oman kylän asukas on aina vahvoilla.
Näin ei saisi olla, mutta näin vain on. Toisinaan jotkut sinnikkäät hakijat kyseenalaistavat tämän. Tällöin he jättävät valituksen ko, viran täyttämisestä.
Julkisissa viroissa ja toimissa tulisi työhön aina valita koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevin.
Mutta hui hai, tuo on vain yleisohje, käytäntö todistaa se vääräksi.
Tehtävään valitaan pätevistä sopivin. Käytännössä se, joka on jo hoitanut hommaa vuoden, pari. Haastattelut ym pitää kuitenkin tehdä, harmi niiden puolesta, joilla menee aikaa ja rahaa tähän leikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viran saa joko tosi hyvällä tuurilla, tai sitten sillä, että tuntee ne jotka on päättää asiasta. Usein on päätetty jo etukäteen kuka viran saa, haastattelut yms on pelkkää teatteria.
Tässäpä se. Sitten puljataan vielä lisää, jos halutaan epäpätevä tuttu hoitamaan duunia
Virkaa ei läheskään aina saa se, joka papereilla on pätevin.
Monissa maalaiskunnissa on vielä ja edelleen käytäntö, että tietyt virat saa tietyt puolueet.
Ja nykyisin ei papereilla pitkälle päästä, sillä vähänkin vaativampaan kunnan virkaan on soveltuus-ja psykologiset testit.
Ja oman kylän tytöt ja pojat valitaan mielellään virkoihin, koska he jäävät todennäköisesti pysyvästi kuntaan, perustavat perheen.
Näin saadaan kuntaan lisää asukkaita ja veronmaksajia.
Eikä tämä sinänsä ole ollenkaan huono tapa, pikemminkin suositeltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viran saa se, kuka on paperilla pätevin. Ikävä kyllä.
Hauskaa tässä on se esmes, että ne jotka tulivat ammatillisen koulutuksen reformin taitteessa, niin yhtäkkiä pätevyysmääreet vaihtuivat lennossa. Kivat niille, jotka suorittivat vielä pedagogisia pätevyyksiä sillä välin kun aikaisemmin pätevöittänyt korkeakoulutututkinto mätäni käsiin.
Arvatkaa, että vtutttaako kun itselle osui tuo tilanne. Kun minun piti olla virkaa hakiessa melko vahvoilla, niin mun paperit eivät olleetkaan enää pätevöittäviä. Olivat olleet pedagogisia aloitellessa. Kiitti. Olisin voinut tehdä jotain muutakin.
Ei pidä paikkaansa. Yleensä viran saa se, joka on ennen ollut koulussa tuntiopettajana. Jos tällaista ei ole tarjolla, valitaan se, joka vaikuttaa siltä, että pystyy työstä suoriutumaan. Hyvä rehtori tietää, miten arvokas on ope, joka on oikeasti todistanut pärjäävänsä.
Esimerkiksi yläkoulun opettajaksi ei kukaan järkevä rehtori valitse ketään vain papereiden perusteella. Ihmisen pitää haastattelussa antaa vaikutelma siitä, että pärjää luokassa. Ei ole mitään väliä sillä, kuka on saanut gradusta paremman arvosanan tai onko joku peräti lisensiaatti.
Vain umpisurkea reksi katsoo vain papereita. Eikä varsinkaan oppilaita kiinnosta, kenellä on korkein koulutus.
Satutteko muistamaan sen Lahden Kärpäsen koulun open, jonka sekoamisesta levisi video muutama vuosi sitten? Siinähän tämä loistava ope kehui olevansa lisensiaatti toisin kuin muut opet. Sai sitten potkut.
Vierailija kirjoitti:
Tehtävään valitaan pätevistä sopivin. Käytännössä se, joka on jo hoitanut hommaa vuoden, pari. Haastattelut ym pitää kuitenkin tehdä, harmi niiden puolesta, joilla menee aikaa ja rahaa tähän leikkiin.
Mutta kun tämä ei näytä menevän näin. Joku ulkopuolinen, jolla on pidempi työkokemus vie viran kuitenkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viran saa se, kuka on paperilla pätevin. Ikävä kyllä.
Hauskaa tässä on se esmes, että ne jotka tulivat ammatillisen koulutuksen reformin taitteessa, niin yhtäkkiä pätevyysmääreet vaihtuivat lennossa. Kivat niille, jotka suorittivat vielä pedagogisia pätevyyksiä sillä välin kun aikaisemmin pätevöittänyt korkeakoulutututkinto mätäni käsiin.
Arvatkaa, että vtutttaako kun itselle osui tuo tilanne. Kun minun piti olla virkaa hakiessa melko vahvoilla, niin mun paperit eivät olleetkaan enää pätevöittäviä. Olivat olleet pedagogisia aloitellessa. Kiitti. Olisin voinut tehdä jotain muutakin.
Ei pidä paikkaansa. Yleensä viran saa se, joka on ennen ollut koulussa tuntiopettajana. Jos tällaista ei ole tarjolla, valitaan se, joka vaikuttaa siltä, että pystyy työstä suoriutumaan. Hyvä rehtori tietää, miten arvokas on ope, joka on oikeasti todistanut pärjäävänsä.
Esimerkiksi yläkoulun opettajaksi ei kukaan järkevä rehtori valitse ketään vain papereiden perusteella. Ihmisen pitää haastattelussa antaa vaikutelma siitä, että pärjää luokassa. Ei ole mitään väliä sillä, kuka on saanut gradusta paremman arvosanan tai onko joku peräti lisensiaatti.
Vain umpisurkea reksi katsoo vain papereita. Eikä varsinkaan oppilaita kiinnosta, kenellä on korkein koulutus.
Satutteko muistamaan sen Lahden Kärpäsen koulun open, jonka sekoamisesta levisi video muutama vuosi sitten? Siinähän tämä loistava ope kehui olevansa lisensiaatti toisin kuin muut opet. Sai sitten potkut.
Olin ollut tuntiopettajana ja suoritin pedagogiset töiden ohella. Kun hain virkaan, niin ohitseni kiilasi aivan toinen tyyppi. Sinänsä kai minun pitäisi olla kiitollinen, että sain sentään määräaikaisuuden, mutta jos olisin tiennyt joutuvani määräaikaiskierteeseen, niin en olisi ikinä aloittanut pedagogisia opintoja. Käytännössä multa vedettiin matto jalkojen alta. Enkä tiettääkseni ole huonosti hoitanut töitäni tai ollut huono opettaja.
Pitäisi kesään mennessä päättää, että aloitanko hakemaan muualta töitä.
Ei yli kymmenen vuoden kokemuksellakaan mitään virkaa saa vaan joka vuosi määräaikaista sopparia vaan tarjotaan, kun ne virkavapaalla ja äitiuslomalla roikkuvat käy aina kesäkuukausina kirjaamassa itsensä muodollisesti töihin ja sit elokuussa jatketaan virkavapaata kun edut on saatu taas jatkettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä merkkaa monesti myös se, että asuu tai ilmaisee halukkuutensa muuttaa siihen kuntaan, jossa työpaikka on. Kunta haluaa kunnallisverosi, ja jos sinulla on lapsia niin se on hyvä, haluavat muuttovoittoa, eivätkä ainakaan muuttotappiota.
Vierailija kirjoitti:
Viran saa joko tosi hyvällä tuurilla, tai sitten sillä, että tuntee ne jotka on päättää asiasta. Usein on päätetty jo etukäteen kuka viran saa, haastattelut yms on pelkkää teatteria.
Minulla on vissiin sitten käynyt hyvä tuuri jo neljä kertaa. Kaksi noista viroista olen myös ottanut vastaan ja toisessa siis olen edelleen. Yhden kerran ihan uran alussa kävi niin, ettei minua valittu, joka olikin odotettavaa.
Missään noissa tapauksissa en ole tuntenut ketään valitsijaa ja tarkalleen ottaen virat ovat olleet eri kaupungissa, kuin missä olen asunut hakiessa.
Joo, tiedän, miespuolisella on hienoinen etulyöntiasema, varsinkin, jos henkilökunta on kovin naisvaltainen jo valmiiksi. Siitä huolimatta väitän, että se on se haastattelu, joka ratkaisee todella paljon. Tutkintotodistusten arvosanoja ei juurikaan edes vilkaista.
Se rehtori haluaa tyypin, jonka tulkitsee pärjäävän teinien kanssa parhaiten ja usein se asia näkyy haastattelussa. Älä siis mene haastatteluun jäykistelemään jakkupuvussa/kokopuvussa ja kokoomusnuorten pinssi rintapielessä. Mene sinne siistinä, mutta rentona ja itsevarmana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viraton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävään valitaan pätevistä sopivin. Käytännössä se, joka on jo hoitanut hommaa vuoden, pari. Haastattelut ym pitää kuitenkin tehdä, harmi niiden puolesta, joilla menee aikaa ja rahaa tähän leikkiin.
Mutta kun tämä ei näytä menevän näin. Joku ulkopuolinen, jolla on pidempi työkokemus vie viran kuitenkin!
Sitten se rannalle jäänyt ei ole sopivin. Monesti ylikoulutuksesta on haittaa.
Voin kertoa oman tarinani. Onnea on ollut matkassa.
Valmistumisen jälkeen menin haastatteluun muutaman kuukauden sijaisuutta tekemään. Kokemusta oli muutama kuukausi yhteensä. Jostain syystä paikalla oli toinenkin reksi, jolle oli tullut yllättävä tarve saada vuodeksi tuntiope. Minulle tarjottiin molempia, valitsin tietysti sen vuoden homman. Se pitkittyi toiseksi vuodeksi. Sen jälkeen viranhaltija irtisanoutui. Reksi oli havainnut minut hyväksi ja sain viran sitä edes hakematta.
Sittemmin rehtori vaihtui. Olot koulussa huononivat. Hain muualle. Tulin valituksi erääseen kouluun viran varasijalle. Valittu vanha tuttu ope yllättäen ei ottanutkaan virkaa vastaan, joten sain paikan.
Ensimmäinen virka lohkesi ensin hyvän ensivaikutelman ja kahden vuoden näytön perusteella. Jälkimmäinen onnenkantamoisen ja haastettelumenestyksen perusteella. Papereissani ei ole mitään sen kummempaa, mikä erottaisi minut muista.
Ei tietenkään. Rehtori voi valita muodollisesti pätevistä mieleisensä. Joskus 70-80 -luvuilla taisi vielä olla niin, että saatettiin valita vain papereiden perusteella.