Erityislapset alle kouluikäisten harrastuksissa!
Toivoisin asiallista keskustelua tästä aiheesta, joka on varmasti monelle tuttu.
Meillä nuorin lapsi kävi syksyn eräässä leikkimielisessä, nuorisoseuran organisoimassa sirkus"koulussa". Kun ryhmä aloitti, lapsia oli monta. Joulukuussa enää kolme. Syy? Yksi lapsi, joka ei tottele ohjaajia ja joka sählää omiaan. Harrastus on sellainen, jossa ei olla enää vanhemman kanssa.
Myönnän että oli tyhmää, että vain lopetimme sen kummemmin kertomatta syytä. Ajattelin, että huono tuuri vain kävi, mutta tänään oli sitten lähikoulullamme tanssiryhmä, ja sielläkin oli sitten tällainen lapsi jolla ei ollut mitään rajaa siinä, mitä teki. Tunnin jälkeen näin ohjaajien juttelevan tämän lapsen vanhempien kanssa, mutta jäin miettimään että jos lapsi jatkaa, niin mikä järki on viedä omaansa sinne? Mikä järki on maksaa siitä, että yksi riehuu ja muut sitten yrittää tehdä joten kuten mitä on ohjattu tekemään?
Onko tämä yleistäkin, että päiväkotien lisäksi näitä erityisiä on pilaamassa myös harrastukset?
Kommentit (18)
Eipä sitä erityislasta voi sieltä pois laittaa, kuten ei sunkaan lastas.
Meillä loppui esikoisen muskariharrastus kun samassa ryhmässä ollut isokokoinen lapsi töni jatkuvasti muita. Sanoin tästä ryhmän vetäjälle mutta eipä auttanut, ei hän pystynyt puuttumaan asiaan. Kyllä näitä erityisiä ja ”erityisiä” riittää joka paikassa nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Eipä sitä erityislasta voi sieltä pois laittaa, kuten ei sunkaan lastas.
Miksi ei voi laittaa pois lasta joka ei sopeudu ryhmään eikä osaa toimia siellä?
Ja odotas kun lapsesi menee kouluun, sama homma jatkuu siellä. Pahimmassa tapauksessa luokalle osuu useampi häirikkö.
Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä sitä erityislasta voi sieltä pois laittaa, kuten ei sunkaan lastas.
Miksi ei voi laittaa pois lasta joka ei sopeudu ryhmään eikä osaa toimia siellä?
Mitäpä luulet? Nousee kauhea meteli syrjinnästä ja siitä ettei ymmärretä lapsen erityistarpeita jne...
Esikoisen tanssiryhmässä oli aikanaan tuollainen riehuja. Satuin joskus ”vahingossa” ihmettelemään yhdelle toiselle vanhemmalle asiaa ja sen jälkeen tuo riehuja lopetti. Ne ohjaajat on monesti nuoria, jotka ei osaa sanoa tarpeeksi jämptisti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui esikoisen muskariharrastus kun samassa ryhmässä ollut isokokoinen lapsi töni jatkuvasti muita. Sanoin tästä ryhmän vetäjälle mutta eipä auttanut, ei hän pystynyt puuttumaan asiaan. Kyllä näitä erityisiä ja ”erityisiä” riittää joka paikassa nykyään.
Onpa kurja kuulla.
Itsellänikin on ollut tilanne, että samassa ryhmässä oli 2 erityislasta jotka koko ajan aiheuttivat jatkuvaa mekkalaa ja sekasortoa, työntantaja oli sitä mieltä että ei voi vaan käskeä heitä lopettamaan harrastusta ja palauttaa loppukauden rahoja. Yritettiin siis monenmoisia erityisjärjestelyjä, mutta eihän jollain musiikkikoululla ole samanlaisia resursseja kuin vaikkapa kouluilla missä on sekä erkkaopet että koulunkäyntiavustajat. No, yli puolet ryhmästä lopetti viimeistään jouluun mennessä... Ehdotin sitäkin, että nämä pari kaverusta kävisivät tunnilla niin että jomman kumman vanhempi olisi koko ajan mukana, mutta eipä vanhemmille käynyt. Niiden erityislasten kanssa olen kyllä aina pärjännyt joiden vanhemmat tekevät yhteistyötä. Esimerkiksi tunnin jälkeen tarrapalkinto jos tunti on mennyt hyvin jne.
T: Muskariope
Vierailija kirjoitti:
Ja odotas kun lapsesi menee kouluun, sama homma jatkuu siellä. Pahimmassa tapauksessa luokalle osuu useampi häirikkö.
Kokemusta on.
Jep. Olen opettaja ja todella monessa ryhmässä on se yksi mölyapina, jonka vuoksi kaikkien opiskelu menee päin mäntyä. Sama kai koskee sitten harrastusryhmiäkin.
Kannattaa muuten tehdä selvä ero erityislasten ja kasvattamattomien kakaroiden välillä. Kaikki riehujat eivät suinkaan ole erityislapsia, vaan he ovat niitä herranterttuja, joita ei koskaan ole kielletty mistään. Toisaalta monelle erityislapselle voi olla hyväksi osallistua harrastukseen normaalilasten kanssa. Jos hyvin käy, niin saavat mallia ja oppivat olemaan ryhmässä ja vähitellen myös noudattamaan ohjeita. Koulupolku helpottuu näin. Varsinkin alussa olisi tietenkin hyvä, että vanhemmat olisivat mukana.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten tehdä selvä ero erityislasten ja kasvattamattomien kakaroiden välillä. Kaikki riehujat eivät suinkaan ole erityislapsia, vaan he ovat niitä herranterttuja, joita ei koskaan ole kielletty mistään. Toisaalta monelle erityislapselle voi olla hyväksi osallistua harrastukseen normaalilasten kanssa. Jos hyvin käy, niin saavat mallia ja oppivat olemaan ryhmässä ja vähitellen myös noudattamaan ohjeita. Koulupolku helpottuu näin. Varsinkin alussa olisi tietenkin hyvä, että vanhemmat olisivat mukana.
Teoriassa noin, mutta miten paljon tavallisten lasten oikeasti täytyy sietää erityisiä on sitten melkoinen tabu jo. Muiden koulupolut helpottuu ja muut oppii pikku hiljaa (!) käytöstapoja. Siinä on sitten se loputon suo jota tavalliset lapset rämpii siksi, että erityisellä on erityisoikeudet.
Siinä vaiheessa kun maksavat asiakkaat katoaa, yrittäjä alkaa miettiä mitä tehdä asialle. Kunpa kouluissakin mietittäisiin välillä tavallisten lasten oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten tehdä selvä ero erityislasten ja kasvattamattomien kakaroiden välillä. Kaikki riehujat eivät suinkaan ole erityislapsia, vaan he ovat niitä herranterttuja, joita ei koskaan ole kielletty mistään. Toisaalta monelle erityislapselle voi olla hyväksi osallistua harrastukseen normaalilasten kanssa. Jos hyvin käy, niin saavat mallia ja oppivat olemaan ryhmässä ja vähitellen myös noudattamaan ohjeita. Koulupolku helpottuu näin. Varsinkin alussa olisi tietenkin hyvä, että vanhemmat olisivat mukana.
Teoriassa noin, mutta miten paljon tavallisten lasten oikeasti täytyy sietää erityisiä on sitten melkoinen tabu jo. Muiden koulupolut helpottuu ja muut oppii pikku hiljaa (!) käytöstapoja. Siinä on sitten se loputon suo jota tavalliset lapset rämpii siksi, että erityisellä on erityisoikeudet.
Siinä vaiheessa kun maksavat asiakkaat katoaa, yrittäjä alkaa miettiä mitä tehdä asialle. Kunpa kouluissakin mietittäisiin välillä tavallisten lasten oikeuksia.
Se raja ei ole musta-valkoinen. Kaikissa on hankalia ja helppoja piirteitä. Saattaahan olla, että sinunkin lapsesi alkaa oireilemaan murrosiässä, masentuu , puhkeaa bi-po tai skitsofrenia. Miten paljon lastasi tulee muiden sietää silloin?
Koko koulumaailma ja tämä yhteiskunta on rakennettu miettien niitä tavallisten lasten oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten tehdä selvä ero erityislasten ja kasvattamattomien kakaroiden välillä. Kaikki riehujat eivät suinkaan ole erityislapsia, vaan he ovat niitä herranterttuja, joita ei koskaan ole kielletty mistään. Toisaalta monelle erityislapselle voi olla hyväksi osallistua harrastukseen normaalilasten kanssa. Jos hyvin käy, niin saavat mallia ja oppivat olemaan ryhmässä ja vähitellen myös noudattamaan ohjeita. Koulupolku helpottuu näin. Varsinkin alussa olisi tietenkin hyvä, että vanhemmat olisivat mukana.
Teoriassa noin, mutta miten paljon tavallisten lasten oikeasti täytyy sietää erityisiä on sitten melkoinen tabu jo. Muiden koulupolut helpottuu ja muut oppii pikku hiljaa (!) käytöstapoja. Siinä on sitten se loputon suo jota tavalliset lapset rämpii siksi, että erityisellä on erityisoikeudet.
Siinä vaiheessa kun maksavat asiakkaat katoaa, yrittäjä alkaa miettiä mitä tehdä asialle. Kunpa kouluissakin mietittäisiin välillä tavallisten lasten oikeuksia.
Se raja ei ole musta-valkoinen. Kaikissa on hankalia ja helppoja piirteitä. Saattaahan olla, että sinunkin lapsesi alkaa oireilemaan murrosiässä, masentuu , puhkeaa bi-po tai skitsofrenia. Miten paljon lastasi tulee muiden sietää silloin?
Koko koulumaailma ja tämä yhteiskunta on rakennettu miettien niitä tavallisten lasten oikeuksia.
Kyllä nykyinen koulumaailma on rakennettu miettien erityislasten oikeuksia eikä kenenkään muun. Ja tämän ”hienon” systeemin jalkoihin jää ne tavalliset lapset jotka saavat pärjätä omillaan luokissa joissa opettajan kaikki aika menee häiriköiden hyysäämiseen. Koska kaikilla pitää olla samat oikeudet.
Meillä on lapset kahdessa sarjassa ja voi hurja miten on koulu- ja harrastusmaailma muuttunut kymmenessä vuodessa. Vain ja ainoastaan huonompaan suuntaan.
Ystäväni viisivuotias tytär aloitti tanssiharrastuksen ja kyllä sieltä nopeasti sanottiin ettei sopeudu ryhmän toimintaan. Ei ole erityislapsi mutta vaatii hirveästi aikuisilta huomiota, sellainen minä-minä-minä-lapsi. Äitinsä oli hiukan hämmentynyt, minusta tuo oli aivan oikein, ei yksi ohjaaja voi omistautua yhdelle lapselle kun ryhmässä on monta muutakin.
Kyllä tästä nykyisestä koulumaailmasta kärsii nimenomaan ne erityiset jotka pakotetaan yleisluokalle itseohjautumaan ja häiriintymään osaamattomien ja ymmärtämättömien opettajien ja tavislasten suvaitsemattomien vanhempien armoille. Älkää ihmetelkö nuorten syrjäytymisiä ja masennus diagnooseista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä.
Onhan tässä jo pitkään ollut selvää, että nuo "erityiset" ajavat kaikkien muiden edelle. Heille kaikki huomio, ns. tavallisista lapsista ei ole niin väliä.
Ehkä joskus tähän tulee muutoksia, kun yrittäjät alkavat huomata että nuo "erityiset" karkottavat muut maksavat asiakkaat. Sitä ennen ei ole mitään toivoa. Ja ai niin, eihän näitä asioita olisi edes saanut sanoa.
Kerran yksi tuollainen häirikkölapsi sai nenilleen kun eräs toinen lapsi kyllästyi kiusaamiseen. Tietysti tämän häirikön isä veti herneet nenään ja piti yhteisen saarnan kaikille ja huusi ohjaajalle sekä toisen lapsen äidille. Siinä vaiheessa en enää ihmetellyt ollenkaan miksi lapsi oli niin villi.
Up