Mies haluaa muuttaa yhteen, itse en ole vielä valmis. Erotako??

Tuntuu pahalta, että ollaan niin eri mieltä tilanteesta. Ja se varsinkin tuntuu pahalta, että mies sanoo minun olevan itsekäs, kun en halua muuttaa yhteen. Olen yrittänyt selittää, että en ole siihen vielä valmis, ei se mielestäni tee ihmisestä itsekästä. Olen enemmänkin realisti mielestäni. :(



Ap

Herääkin kysymys, että miksi miehellä on niin kiire muuttaa saman katon alle? Onko sinulla muuten lapsia ap?

menkää istumaan yhteisenpöydän ääreen ja keskustelkaa. Jos molemmat antavat hieman periksi niin saatte varmasti jonkin ratkaisun aikaan ilman eroa.

Kävisikö vaikka, että hän tulee luoksesi jokin tietty viikonpäivä ja poistuu taas sovittuna aikana. Tiedän pariskunnan joka on jo vuosia seurustellut tällä tavalla mies meni emännän luo aina torstaina duunin jälkeen ja lähti maanantaina töihin ja sieltä pariksi päiväksi omaan kotiinsa. On kuulemma toiminut hienosti. Molemmat saa sitä omaa aikaa ja säännöllisyys tuo taas turvaa sille joka haluaisi olla yhdessä koko ajan.

mutta tulevat todella hyvin toimeen. Mies ottaa lapsesta vastuuta, huolehtii ja leikkii. Lapsi on ihan rakastunut mieheen, että sen puolin mitään ongelmaa ei ole.



Ap

Tai ainakin itse ajattelen niin että kyllä sitä seurustelukumppania haluaa tavata lähes joka päivä. Tietysti ihmisiä on erilaisia ja joillain toimivia etäsuhteitakin.



Jotenkin vaan tuli sellainen vaikutelma kirjoituksestasi, että oletko oikeasti edes rakastunut tähän mieheen kun et kuitenkaan halua häntä elämäänne ja arkeenne?

Olen jo neljäkymppinen nainen ja olen asunut kahdesti miehen kanssa yhdessä. Olen sellainen, että minua alkaa ahdistamaan yhdessä asuminen aika piankin ja aiemmat liittoni ovat päättyneet minun halutessani eron. Nyt asumme lapseni (4 vuotta) isän kanssa erillään ja tämä on minulle sopivin tilanne. Ihmiset ihmettelevät ja kummastelevat, että miten voin elää näin, mutta rakkaus ja seksielämä kukoistavat, vakkei tämä tietenkään aina ole helppoa ja tunnen toisinaan syyllisyyttä lapsen takia, mutta sekin syyllisyys on turhaa, sillä lapsen isä asuu töiden takia meistä kaukana, joten minä en sille voi mitään ja minulla on oma työni ja elämäni täällä. Minulla on sisaruksia ja suuri suku lähellä, joten lapsen kanssa meillä on paljon tekemistä ja tukiverkot ovat hyvät. Välillä tuntuu, että saan elämältä kaiken ja jotkut ovat sanoneet suoraan, että jopa kadehtivat elämääni. Miehen kanssa vietämme kaikki lomat yhdessä ja näemme aina kun se on mahdollista, välillä tulee tosin kuukaudenkin tauko. Mies on työnarkomaani ja sellainen tyyppi, joka voi elää missä vaan, eli sopeutuu vaikka Siperiaan. Minulle itselle on tärkeää perheeni ja juuret, jotka ovat täällä.....

mutta, olen asunut useamman miehen kanssa, rakastunut salamannopeasti ja muuttanut yhteen, yhden miehen kanssa teimme lapsenkin nopeasti (reilun vuoden päästä tapaamisestamme oli jo lapsi kainalossa). en halua, että tälle suhteelle käy samoin. Rakastutaan, muutetaan yhteen, ja kohta jo kyllästytään ja riidellään ja erotaan.



ap

vuoksi pelkäät yhteenmuuttoa. Älä pilaa suhdettaanne, sillö voin sanoa että tuollaista miestä on vaikea löytää kun on lapsi ja alkaa ikääkin olla. Monet miehet ovat vain sen yhden asian perässä eivätkä halua sitoutua!

Ja itse tulkitsisin tuollaisen painostuksena ja hätiköinnillä. Yhteen ei muuteta mielestäni kuin yhteisellä päätöksellä.

alla, jos toista oikeasti rakastaa, ei uhkaa erolla saadakseen sen mitä itse haluaa, todellinen rakkaus on lempeää ja pitkämielistä.

Nyt kolme lasta ja 8 vuotta yhteistä taivalta.

9, ei mulla nyt niin hirveästi ole ikää, vasta 28 kuitenkin. Minusta meidän suhde menee pilalle juuri siitä, että muuttaisimme yhteen.



Miettikää nyt, jos edellisissä suhteissa olen seurustellut 2kk ja siinä muka rakastuneena ollaan muutettu yhteen ja kun sitten huomaakin ettei se toinen olekaan sellainen kuin 2 kk seurustelun jälkeen luuli olevan.. sitten alkaa riidat, haukkumiset, syytökset, itkut, sydän särkyy, paperisota, vuokra-asunnon hakeminen, riita huonekaluista jne jne. Tämän olen jo käynyt kaksi kertaa elämäni aikana läpi.



Haluan pitää tästä miehestä kiinni, maailman paras mies, mutten haluakaan toistaa samoja virheitä mitä olen naiivina tehnyt. Ja miehen mielestä olen itsekäs.



Ap