Kukaan ei ikinä kysy mua mihinkään :(

Mitä ihmiset vastaavat, kun itse kysut heitä jonnekin?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmiset vastaavat, kun itse kysut heitä jonnekin?

Ei oo rahaa, on kaikki viikonloput täynnä, on toisella paikkakunnalla. Ap

Sama täällä. Kukaan ei kysy mua minnekään,kukaan ei ikinä soita minulle, kun käyn kaupassakin niin myyjät ei edes tervehdi. Olen ajatellut, että haistakaa PASKA.

Minuakaan ei kysytä tai jos kysyn itse niin kukaan ei ehdi tai ei voi sopia mitään. Tai sitten sovittu näkeminen perutaan eikä kuitenkaan sovita uutta.

En enää viitsi edes yrittää pitää yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Minuakaan ei kysytä tai jos kysyn itse niin kukaan ei ehdi tai ei voi sopia mitään. Tai sitten sovittu näkeminen perutaan eikä kuitenkaan sovita uutta.

En enää viitsi edes yrittää pitää yhteyttä.

No tämä näin. Ei viitsi ehdotella uutta tapaamista sitten, mutta jostain pitäisi etsiä niitä uusia kavereita, joita kysyä ehkä paremmin tuloksin.

Joskus menen yksinkin minne haluan, mutta aina ei viitsisi -Ap

Sama vika rahikaisella. Minua sentään pyydetään siinä vaiheessa kun joku vahingossa sanoo että on joku juttu. (= usein miten sisaruksien jutuista kyse). Yritän pyytää vuodesta toiseen viettämään joulua minun luokse ja kesäisin vain pitämään mukavaa iltaa/yötä mutta hiljaista on. Onneksi naapureiden kanssa saa välillä jaaritella.

Kysyitkö itse toisia jonnekin? Vai jäätkö odottamaan kutsuja?

Ehdotin serkulle tapaamista mutta hän ei voinut sopia mitään tiettyä päivää näkemiselle ”kun ei tiedä jos tuleekin jotain muuta menoa”.

Niinpä.

Miksi olet niin tylsä tyyppi, ettei kanssasi kukaan viihdy?

Tämä ei ole kettuilu. Jos löydät syyn, voit muuttaa sen.

Ihmisten elämä on kiireistä, jos käy töissä ja on tunnin työmatkat suuntaansa.

Mua pyydettiin nyt alkuviikosta (ekaa kertaa reiluun kolmeen vuoteen) ja sovittiinkin että nähdään tänään iltapäivällä jouluglögin merkeissä ja käydään samalla kiertämässä parit kaupat. 

Puolenpäivän jälkeen tuli kaverilta viesti, ettei pysty kun eilinen venähti ja nyt kamala krapula.

Ja itse siis ehdottelen aika paljonkin, vastaukset on aina ei pysty ei kykene, on muuta, voi tulla muuta tai katellaan..

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet niin tylsä tyyppi, ettei kanssasi kukaan viihdy?

Tämä ei ole kettuilu. Jos löydät syyn, voit muuttaa sen.

Olen yksinhuoltaja ja minulla on krooninen sairaus, että sen takia en pysty olemaan ihan hirveän aktiivisesti mukana jutuissa, en myöskään käymään töissä. Noita kahta ekaa asiaa en oikein pysty muuttamaan. ainoa mitä pystyisin tekemään, on pakottaa itseni ja luoda aikaa johonkin semisosiaaliseen harrastukseen sekä raivata aikaa jollekin viikonloppumenoille - se vaan tuntuu vähän turhalta käydä jossain yöelämässä, kun tuttavuudet eivät meinaa välttämättä kuitenkaan kestää. En oikeasti oikein tiedä, miten pystyisin tilanteen parhaiten korjaamaan. Kyllä mulla sinänsä uusia tuttuja ja pinnallisia kavereita yleensä löytyy että sinänsä olen sen verran kiinnostava. En meinaa sitten saada pidettyä yllä niitä suhteita. Ap

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä. Kukaan ei kysy mua minnekään,kukaan ei ikinä soita minulle, kun käyn kaupassakin niin myyjät ei edes tervehdi. Olen ajatellut, että haistakaa PASKA.

Tuo todennäköisesti johtuu siitä että sun naamasta näkee et haistatat paskat kaikille

Vierailija kirjoitti:

Mua pyydettiin nyt alkuviikosta (ekaa kertaa reiluun kolmeen vuoteen) ja sovittiinkin että nähdään tänään iltapäivällä jouluglögin merkeissä ja käydään samalla kiertämässä parit kaupat. 

Puolenpäivän jälkeen tuli kaverilta viesti, ettei pysty kun eilinen venähti ja nyt kamala krapula.

Ja itse siis ehdottelen aika paljonkin, vastaukset on aina ei pysty ei kykene, on muuta, voi tulla muuta tai katellaan..

Olisin vaan topakasti sanonut ’et nyt tasottavalle glögille ja pipari viereen’

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet niin tylsä tyyppi, ettei kanssasi kukaan viihdy?

Tämä ei ole kettuilu. Jos löydät syyn, voit muuttaa sen.

Niin, ap mukaan muut on vastuussa hänen tylsyydetään ja ’kun elämässä ei mitään tapahdu’ . Siinä vaiheessa kun ap:n itse ottaa lusikan käteen ja alkaa elämään -> elämä tulee mielenkiintoiseksi (myös muille) ja sitä myöten kiireiseksi , ap itse on se kenelle on kiire ja ei ehdi muita tapaamaan.

Epämääräisen tarinan opetus - jokainen on oman onnensa (ja epäonnensa) seppä

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin serkulle tapaamista mutta hän ei voinut sopia mitään tiettyä päivää näkemiselle ”kun ei tiedä jos tuleekin jotain muuta menoa”.

Niinpä.

Höh. Aika paha 😬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin serkulle tapaamista mutta hän ei voinut sopia mitään tiettyä päivää näkemiselle ”kun ei tiedä jos tuleekin jotain muuta menoa”.

Niinpä.

Höh. Aika paha 😬

Niin siis tämä on eri kun ap. Mutta harvoin tosiaan näin suoraan sanovat :o yläasteelta tulee mieleen yksi joka sanoi kanssa suoraan, että "olen epätoivoinen!" koska oli ilmeisesti kysynyt muutamalta muulta ja sitten vielä minulta 😂 kai se tarkoitti, että kunpa nyt joku (kivoista kavereista) pääsis seuraksi, mutta tosi oudosti muotoiltu. Ap