Hirveä painajainen!

Olin jossain koulussa eksyksissä. Availin ovia päästäkseni luokkaan, mutta aina oli väärä ovi. Lopulta olin ruokalassa, josta minun piti yrittää pois ihmismassaa vastaan jotka jonottivat syömään. Siellä oli myös yksinäisiä pultsareita. Lopulta joku kiltti nainen opasti minut ulos, kun kysyin neuvoa. Hän antoi minulle jonkin pahvisydämen ja lupasi olla ystäväni. Parkkipaikalla joku nainen sitten sanoi että se hirveän utelias, ei kannata olla sen kans tekemisissä. Menin taas sisälle etsimään luokkaa ja joku sanoi, että sinullahan loppuu jo koulu, voit lähteä kotia. Tunnelma oli erittäin ahdistava ja yksinäinen. Eikä mulla ollut edes housuja jalassa.

:D Koulupainajaiset... minäkin näen niitä aina välillä. Joskus olen opettaja ja joskus oppilas. Joka tapauksessa olen aivan pihalla, en löydä minnekään ja lattiat on täynnä reikiä joiden yli pitää tasapainoilla lankkua pitkin...