Miten on mahdollista että 30-luvuilla opetettiin jo kieliä koulussa ja valmistuttiin opettajiksi, lääkäreiksi ja juristeiksi.

No tää 40-luvulla syntynyt on todellinen laiskimus jolla ei ole mitään kunnianhimoa.

Isoisäni opiskeli koulussa saksaa, ruotsia, venäjää ja latinaa.

Tämä joskus vuosisadan alkupuolella.

Koulutus on ollut saatavilla, mutta eläminen maksaa. Käytännössä ennen vanhaan vain rikkaiden lapsilla oli varaa ja mahdollisuuksia opiskella, muiden piti mennä töihin.

Mun esi-isä teki noita jo 1400-luvulla.

Kyllä oppineita on aina ollut.

Oli kansankoulu ja oppikoulu.

Vain parhaimmat ja varakkaimmat saivat opiskella ja jatkaa opintoja pidemmälle. Ja usein poikia suosittiin.

Ei mikään maanviljelijän poika saanut hyvää koulutusta tuohon aikaan.

Tiedoksi aloittajalle että vielä 50- ja 60-luvuilla oppikoulu oli maksullinen joten köyhille oli aika kynnys laittaa lapsensa oppikouluun. Ja ilman oppikoulun käyntiä ei ollut asiaa lukioon ja korkeakouluihin.

Esim. appiukkoni perheestä vasta neljäs ja nuorin lapsi oli varaa laittaa oppikouluun kun perheen talous vähän koheni. Hänestä sitten tuli suvun ensimmäinen maisteri. Muut joutuivat duunariammatteihin vaikka lukupäätä ja haluja olisi ollut ihan samalla tavalla.

Isoäitini oli syntynyt 1921, ja jo hänen äitinsä oli ylioppilas. Eli kyllä, opiskelu oli mahdollista jo Venäjän vallan aikana, myös naisille.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus on ollut saatavilla, mutta eläminen maksaa. Käytännössä ennen vanhaan vain rikkaiden lapsilla oli varaa ja mahdollisuuksia opiskella, muiden piti mennä töihin.

Vaikka aiemminkaan ei sanottavan suuruisia lukukausimaksuja ollut, niin kyllä oppimateriaalit ja kirjat ovat saattaneet olla iso pieti pienituloiselle perheelle. Mutta tuossa olet oikeassa, että elämisen kuluihin niiden lasten/nuorten työpanosta kaivattiin.

Kaikilla on Suomessa ollut mahdollisuus opiskeluun, mutta on näitä amistyyppejä ennenkin nähty. Esim mun isä on valmistunut vain koulusta 15-vuotiaana eikä osaa kunnolla kirjoittaa. Äitini kävi ammattikoulua ja hänestä tuli ompelija. Ovat syntyneet 40-luvulla. Äitini on täysin kielitaidoton ja isäni ymmärtää jotain englannista ja ruotsista.

Sen takia maistereita ennen kunnioitettiin. Nykyisin se on perustutkinto.

Ajatella. Minä kun kuvittelin että kieliä on opiskeltu jo tuhansia vuosia, lääketiedettäkin ainakin 5000 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on Suomessa ollut mahdollisuus opiskeluun, mutta on näitä amistyyppejä ennenkin nähty. Esim mun isä on valmistunut vain koulusta 15-vuotiaana eikä osaa kunnolla kirjoittaa. Äitini kävi ammattikoulua ja hänestä tuli ompelija. Ovat syntyneet 40-luvulla. Äitini on täysin kielitaidoton ja isäni ymmärtää jotain englannista ja ruotsista.

Ei todellakaan ole ollut mahdollisuus kaikille!! Hyvin paljon riippunut vanhempien asemasta miten pitkälle on voinut jatkaa opintoja. Etenkään jos on vähänkään pienemmällä paikkakunnalla asunut. Töihin on ollut pakko mennä. Muuten olisi jäänyt ilman ruokaa.

No yksi syy on se, että,peruskoulu ja ilmainen opetus tuli vasta 70-luvulla. Aiemmin vain kansakoulu oli maksuton ja 11- vuotiaana piti pyrkiä ja suorittaa hyväksytysti oppikoulun pääsykoe, jotta saattoi päästä kouluun, josta voi kirjoittaa ylioppilaaksi. Kaikilla ei ollut rahaa eikä lukupäätä. Tämä koulu näet maksullinen.Jos asuit vaikka maalla ja lähin oppikoulu oli kaupungissa 50 tai 100 km päässä, akateeminen ura oli aika kaukainen haave.

Vierailija kirjoitti:

Ajatella. Minä kun kuvittelin että kieliä on opiskeltu jo tuhansia vuosia, lääketiedettäkin ainakin 5000 vuotta.

On opiskeltu, myös tähtitiedettä, matematiikkaa ja paljon muuta.

Itse asiassa ainakin eläinlääkärien kohdalla on palattu osittain takaisin päin, kun monet opiskelevat ulkomailla, lähinnä Tartossa. Vieläkin taitaa olla elossa mutta eikä kuitenkaan työelämässä niitä, jotka joutuivat opiskelemaan eläinlääkäriksi ulkomailla, kun Suomessa ei opetusta ollut.

Kaikelle kansalle pakolliset kieliopinnot ovat tulleet vasta 1970-luvulla. Ennen sitä kieliä opiskeltiin vain oppikoulussa ja lukiossa, tai sitten jossakin sellaisessa työssä, jossa kieliä oli pakko oppia. Kielitaitoisimpia suomalaisia olivat menneinä vuosisatoina varsinaisen sivistyneistön lisäksi merimiehet ja palkkasotilaat.

No kun ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta. Mun mummolla esimerkiksi jäi koulu siihen minimiin mikä silloin oli pakko käydä, kun lapsetkin (mummoni perheessä 9) tarvittiin maatilalla töissä ettei tarvi maksaa rengeille ja piioille. Mummon vanhemmat oli sillä linjalla, että töitä tehdään ja aikuisena saa päättää lähteekö kouluun ja se turhuus maksetaan sitten itse. Isoisoisäni varsinkin halusi pojistaan maajusseja ja tyttäristä emäntiä hyviin taloihin. Koulutus oli eliitin kotkotuksia.