Kirje itselleni - eroa jo, idiootti!

Jos muistelet suhteen alkua, jo silloin näit red flageja. Itse asiassa sinun ei ikinä pitänyt alkaa seurustella miehesi kanssa, koska pidit häntä liian impulsiivisena. Hän vaikutti ihannoivan väkivaltaa, tai ainakin oikeuttavan sen. Selvin päin hän tietenkin pehmenteli sanojaan, mutta hänen suustaan ne sanat silti tulivat. Ja hän joi liikaa, vaikka puheissaan hän on muka kohtuukäyttäjä.

Olit haavoittuvassa tilassa ja ihastuit, koska hait turvaa. Et kuitenkaan saanut sitä, päinvastoin. Elämäsi on tällä hetkellä oikeastaan aika turvatonta. Hyvinä päivinä mies on lutuinen ja tuudittaudut siihen, että ehkä tulevaisuudessa kaikki ne huonot päivät katoavat.

Nyt tätä on jatkunut jo vuoden, eikä mies ole muuttunut. Hän on sinua vanhempi, nelikymppinen, ja tuskin tulee muuttumaan. Miksi tulisi? Hän ei näe käytöksessään mitään vikaa, koska toistaa virheitään. Haluatko olla ikuisesti kierteessä, jossa hän toimii paskasti sua kohtaan, pyytää anteeksi ja sitten toistaa paskan kohtelun?

Voit selittää hänelle tuhansin sanankääntein, miksi hänen käytöksensä on tuhoavaa, mutta mikään ei mene perille. Hänhän pärjää hyvin valitsemallaan tyylillä. Hänellä on ystävänsä, jotka hyväksyvät hänet ja lopulta työelämässä muiden polkemisella pääsee näköjään hyvään asemaan ja liksoille. Parisuhteet ovat hänellä ennenkin kaatuneet, eikä hän pitkään murehtisi, jos kyllästyisit häneen. Hän löytää kyllä uuden, koska ei arkaile lähestyä naisia ja antaa suuria lupauksia. Niitä, joihin sinäkin haksahdit niin kuin jotkut haksahtavat vaarallisiin lahkoihin, kun ovat umpikujassa elämässään.

Hän on lyönyt sinua yllättäen ja vielä kasvojen alueelle. Hän vähättelee näitä tekojaan, koska väittää että sinua ei sattunut. Tiedät itse kyllä, että sattui. Miksi annat hänen kertoa, mitä itse tunnet? Se on manipulaatiota.

Hän on uhkaillut sinua, läheisiäsi ja mahdollisuuksiasi toimeentuloon. Voit selitellä hänen puolestaan, että ei hän tarkoittanut ja on myöhemmin perunut uhkauksensa. Mutta ihan oikeesti! Nämä tilanteet aiheuttavat joka kerta ahdistusta ja pelkoa. Ja ennen kaikkea raivoa, jota et voi purkaa, koska mies voisi lyödä. Hän vähättelee itse näitä puheitaan, mutta jos nyt ihan rehellisesti mietit asiaa, hän hallitsee niillä sinua.

Mieti! Et sä ole sisimmässäsi ihminen, joka tyynenä kuuntelee mitä kauheampia uhkauksia. Normaalitilanteessa suuttuisit ja antaisit uhkailijan kuulla kunniansa. Sen sijaan yrität olla kiltimpi ja sietää enemmän. Mieti, mitä tuollainen ilmapiiri tekee pitkän ajan kuluessa psyykeelle? Elät pelossa. Olet vankilassa, vaikka olet vapaa länsimainen nainen. Mitä järkeä siinä on?

Mikä siinä eroamisessa pelottaa niin paljon? Ettet löydä ketään? Tiedät itsekin, että löydät. Että hän tuhoaa sinut? Hän voi ehkä yrittää, mutta ei hän koko Suomea omista. Ja jos hän todella (kuten uhkailee) yrittää estää sinua saamasta jostain töitä mustamaalaamalla, mieti, miltä se kuulostaa tämän potentiaalisen työnantajan korvissa? Itse ainakin pitäisin tätä mustamaalaajaa omituisena tyyppinä ja pohtisin hänen tarkoitusperiään.

Normaalissa suhteessa olisi myös ihan ok sanoa, että on paha olla ja haluaa vaikka tauolle. Sinä et voi puhua pahasta olostasi. Sinulla ei voi olla todellista yhteyttä ihmiseen, jolta joudut piilottamaan itsesi.

Lupaan sinulle, että kunhan uskallat ottaa sen ensimmäisen askeleen, elämä tulee paremmaksi. Hetken aikaa olet yksin ja peloissasi. Mutta lopulta se kannattaa ja tulet löytämään elämääsi hyviä ihmisiä, jotka arvostavat sinua.