Mikä niitä ihmisiä vaivaa, jotka kertovat instassa tai facebookissa kaiken elämästään?

Olin pari vuotta sitten töissä koulun keittolassa, jonka emäntä urputti koko ajan siitä, etten ole Facessa ja/tai Tinderissä. Itse se oli koko ajan Facessa vedoten siihen, että hänellä on oikeus olla yhteydessä (aikuiseen) diebeetikko"poikaansaa"....

Sanopas muuta. Sukulaiseni postailee joka ainoa päivä suurin piirtein vessareissutkin someen, tarkkojen aikataulujen kera. Puhumattakaan jälkikasvun tai lemmikkien tekemisistä. Someen menee helposti ainakin tunti päivässä, todennäköisesti enemmän. Ja hänen mahansa vain kasvaa. Pituuden ja painon erotus on enää vain noin 35-40 "yksikköä", kuvasta päätellen. Keski-ikäinen eläkeikää kolkuttelevan kropassa. Tuonkin tunnin kun harrastaisi päivässä liikuntaa, niin olisi aivan eri ihminen. Kyseessä on muutenkin kävelevä sairaskertomus, mikä nyt ei ole mikään ihme.

Nykyaikaa.

Ne, jotka eivät postaa lapsistaan mitään koskaan luulevat, että oma lapsi on ylivertainen kuin muiden lapset, jotenkin spesiaali/julkkis, jota täytyy maailman silmiltä suojella.

Tai sitten lapsi on ruma ja heitä hävettää. Tämä on todennäköisin syy, myöntävät sitä itselleen tai eivät.

Vierailija kirjoitti:

Sanopas muuta. Sukulaiseni postailee joka ainoa päivä suurin piirtein vessareissutkin someen, tarkkojen aikataulujen kera. Puhumattakaan jälkikasvun tai lemmikkien tekemisistä. Someen menee helposti ainakin tunti päivässä, todennäköisesti enemmän. Ja hänen mahansa vain kasvaa. Pituuden ja painon erotus on enää vain noin 35-40 "yksikköä", kuvasta päätellen. Keski-ikäinen eläkeikää kolkuttelevan kropassa. Tuonkin tunnin kun harrastaisi päivässä liikuntaa, niin olisi aivan eri ihminen. Kyseessä on muutenkin kävelevä sairaskertomus, mikä nyt ei ole mikään ihme.

Oletpa mukava ihminen ja sukulainen. Kai ymmärrät, että hän postaa vain hetkiä elämästään. Tuskin 24/7 live-lähetys käynnissä. Voit varmaan olla seuraamatta, jos ei kiinnosta. Ilkeä ihminen olet.

Nyt on vuosi 2019. Kun lapset kasvavat, saattaakin heille olla yllättävää HYÖTYÄ somenäkyvyydestä. Kyllä, näin on, myönnätte sitä tai ette. Voitte koittaa taistella digiaikaa vastaan, mutta tulette sen taistelun häviämään. 

Voi olla, että 20 vuoden päästä säälitään lapsia, joiden vanhemmat eivät ole pohjustamassa heille digiuraa.

Ihmettelen samaa.

Minulla ei ole yhtään tiliä missään somealustassa.

Jos tämän tuon ilmi, minua pidetään kummajaisena, ”mitä salattavaa sulla on??!!”

Nuoruudessani oli tärkeää, ettet vaan ladannut tunnistettavaa kuvaa tai muuta yksityistä tietoa itsestäsi julkisuuteen. Nykyään tuntuu että ihan kuin olisi pakko jakaa jokainen oksanrasahdus elämästään netissä tuntemattomille.

Elän ennemmin edelleen nuoruuttani.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on vuosi 2019. Kun lapset kasvavat, saattaakin heille olla yllättävää HYÖTYÄ somenäkyvyydestä. Kyllä, näin on, myönnätte sitä tai ette. Voitte koittaa taistella digiaikaa vastaan, mutta tulette sen taistelun häviämään. 

Voi olla, että 20 vuoden päästä säälitään lapsia, joiden vanhemmat eivät ole pohjustamassa heille digiuraa.

No jos näin on, 20 vuoden päästä on kaksi leiriä: someen syntyneet ja somen kautta elämänsä eläneet ja sitten ne, joiden vanhemmilla on järki päässä ja jalat maassa nyt ja joiden lapset perii tämän viisauden vanhemmiltaan.

Lasten asioiden postaamista en hyväksy, mutta miksi aikuinen ei saisi halutessaan postata omasta henkilökohtaisesta elämästään ihan niin paljon kuin huvittaa? (Siis siten, ettei postauksista käy ilmi hänen perheenjäsentensä asioita eli ei esim. että "Hirveä riita taas miehen kanssa".) En itse käytä somea kovin ahkerasti enkä etenkään kerro siellä kovin paljon omia kuulumisiani, mutta ei minua haittaa tippaakaan se, jos joku muu postaa vaikka vessareissunsa. Käytän sitten tarvittaessa "unfollow"-toimintaa, jos ne postaukset alkavat hallita liikaa virtaani.

Minua ei niinkään vaivaa se, kun jotkut haluavat jakaa koko elämänsä somessa. Se ärsyttää ennemmin, että nykyään omien asioiden jakaminen facessa, instassa tms. palvelussa on monien mielestä suoranainen velvollisuus. Ihmiset eivät saisi enää pitää omista rajoistaan kiinni ja olla tarkkoja lähipiiriinsä päästämisen suhteen, koska muuten on psykopaatti tai ainakin tyyppi, jolla on "jotain salattavaa". Somestalkkaus ja -ilkeily ovat niin yleisiä ilmiöitä, että on varmasti ihan tervettä miettiä, mitä asioita siellä jakaa vai jakaako ylipäätään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on vuosi 2019. Kun lapset kasvavat, saattaakin heille olla yllättävää HYÖTYÄ somenäkyvyydestä. Kyllä, näin on, myönnätte sitä tai ette. Voitte koittaa taistella digiaikaa vastaan, mutta tulette sen taistelun häviämään. 

Voi olla, että 20 vuoden päästä säälitään lapsia, joiden vanhemmat eivät ole pohjustamassa heille digiuraa.

Millaista hyötyä? Kaipaisin väitteellesi vähän perusteluita.

Instastoryihin nyt voi postata melkoisen huoletta, koska jutut näkyvät yleisölle vain päivän. Aika paranoidia ajatella, että joku niitä innoissaan ottaisi talteen ikiajoiksi, jos postaan vaikka lyhyen videon, jossa olen lapseni kanssa jossain tapahtumassa tms.

Instastoryt on nykyaikaa :) Itse ainakin tykkään katsella kavereitten kuulumisia, enkä hauku heitä vauvapalstalla.

Hyötyjä: no mainosta tietenkin. Henkilöbrändäystä. Siitä voi olla hyötyä monessa asiassa, kun sen tekee oikein. Jopa ihan nuoren työelämässä.

Itse olen sitä mieltä, että vastuullinen vanhempi kyllä miettii lapsensa digijalanjälkeä, mutta se, että lapsella ei ole sellaista ollenkaan, on nykyaikana huonoa vanhemmuutta.  Mutta voit myös pistää pään pensaaseen ja uskotella itsellesi, ettei digiaikaa ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Instastoryihin nyt voi postata melkoisen huoletta, koska jutut näkyvät yleisölle vain päivän. Aika paranoidia ajatella, että joku niitä innoissaan ottaisi talteen ikiajoiksi, jos postaan vaikka lyhyen videon, jossa olen lapseni kanssa jossain tapahtumassa tms.

Instastoryt on nykyaikaa :) Itse ainakin tykkään katsella kavereitten kuulumisia, enkä hauku heitä vauvapalstalla.

Jep, onhan nyt täysin eri asia jakaa omaa elämäänsä somessa kuin kommentoida muiden elämää vauvafoorumilla... jälkimmäinen ei vie vissiin aikaakaan ollenkaan.

Ei kiinnosta laitella koko elämäänsä koska en minäkään katso muiden. Jos joku spammaa 50 postausta päivässä niin laitan seurannan pois että lakkaa täyttämästä aikajanaani. Insta on ollut jo monta vuotta ja jostain instasorysta kuulin vasta nyt.

Vierailija kirjoitti:

Instastoryihin nyt voi postata melkoisen huoletta, koska jutut näkyvät yleisölle vain päivän. Aika paranoidia ajatella, että joku niitä innoissaan ottaisi talteen ikiajoiksi, jos postaan vaikka lyhyen videon, jossa olen lapseni kanssa jossain tapahtumassa tms.

Instastoryt on nykyaikaa :) Itse ainakin tykkään katsella kavereitten kuulumisia, enkä hauku heitä vauvapalstalla.

Uskotko ihan sinisilmäisesti, että jos instastoryyn jotain laitat, niin se OIKEASTI poistuu päivän jälkeen? Ei ehkä näy tilavirrassa, mutta kyllä se palvelimien käyttöön loppuiäksi jää...

Vierailija kirjoitti:

Hyötyjä: no mainosta tietenkin. Henkilöbrändäystä. Siitä voi olla hyötyä monessa asiassa, kun sen tekee oikein. Jopa ihan nuoren työelämässä.

Itse olen sitä mieltä, että vastuullinen vanhempi kyllä miettii lapsensa digijalanjälkeä, mutta se, että lapsella ei ole sellaista ollenkaan, on nykyaikana huonoa vanhemmuutta.  Mutta voit myös pistää pään pensaaseen ja uskotella itsellesi, ettei digiaikaa ole olemassa.

Millä tavoin tämä pään pistäminen pensaaseen liittyy aiheeseen? Jos suhtautuu kriittisesti digiajan ilmiöihin, mm. odotuksiin siitä, että jo lapsella pitäisi olla jonkinlainen digijalanjälki, onko se pään pensaaseen pistämistä?

Aika törkeä tuo väitteesi, että lapsen olematon digijalanjälki olisi merkki huonosta vanhemmuudesta. Somessa monet äidit ja isät esittelevät sadoin kuvin kullannuppujaan, jotka tosielämässä kärsivät pahoinpitelyistä, aliravitsemuksesta ja hygienian laiminlyönnistä. Omien vanhempiensa toimesta siis. Mutta kaipa heillä on vanhemmuus siitä huolimatta hanskassa, kun lapselta sentään löytyy digijalanjälki.

Olet varmasti myös tietoinen siitä, että pedarit saalistavat uhreja nykyään ensisijaisesti somen kautta? Kuvissa olevien lasten ei tarvitse olla edes vähäpukeisia, kun kuvat voivat jo lähteä leviämään näiden saalistajien omiin rinkeihin. Samaten lasten nimien ja asuinpaikkojen levittely antaa jo huomattavan paljon aseita näiden sekopäiden käsiin. Pahimmillaan somen kautta tapahtuvalle lapsen "henkilöbrändäykselle" lankeaa ihan liian kova hinta maksettavaksi.

Liityin faceen nelisen vuotta sitten. Lapset pyysin kavereiksi. He puolestaan funtsivat jättääkö face kokonaan.

Instassa ei ole mitään.

Liityin opiskeluiden vuoksi. Silloin nuoret aikuiset olivat kaikki facessa enemmän t. vähemmän. Nyt eivät enää välttämättä lainkaan. Jokin vanhojentanssipuku saattaa olla tytöillä ja pojilla jotain vuosien takaa.

Joillakin ei ole minkäänlaista facea! Face jää meille mummoille ja nuoret käyttävät whatsappia viesteihinsä.

Lapsenlapsestani en julkaise kuvia, koska vanhempansa ovat sellaisen kieltäneet. Ehkä jokin tonttukuva ilman kasvoja tulee joskus kyseeseen. Itselläni on jokin kasvokuva ja puutarhakuva, vieraat eivät tunnista kumpaakaan.

Toisaalta olisi kiva kuulla mitä vanhoille tuttaville kuuluu; ei se mitään stalkkausta ole, jos he ovat julkaisseet kaiken itse.

Vierailija kirjoitti:

Hyötyjä: no mainosta tietenkin. Henkilöbrändäystä. Siitä voi olla hyötyä monessa asiassa, kun sen tekee oikein. Jopa ihan nuoren työelämässä.

Itse olen sitä mieltä, että vastuullinen vanhempi kyllä miettii lapsensa digijalanjälkeä, mutta se, että lapsella ei ole sellaista ollenkaan, on nykyaikana huonoa vanhemmuutta.  Mutta voit myös pistää pään pensaaseen ja uskotella itsellesi, ettei digiaikaa ole olemassa.

Jos en rakenna lapsilleni digijalanjälkeä miten se on digiajan olemassa olon kieltämistä? Tiedostan sen varsin hyvin, en kiellä mitään, mutta en usko lasteni hyötyvän mitenkään siitä, että heidän varhaislapsuutensa olisi julkisena somessa. Tai kerro sinä ihmeessä, mikä hyöty siitä olisi? Mitähän sellaista esimerkiksi alle teini-ikäisen elämässä on, mikä voisi myöhemmin hyödyttää työn saannissa?

Esikoiseni on nyt 12 v ja hänellä on ollut instatili viime kesästä, meidän vanhempien suostumuksella. Hän on jo sen ikäinen, että hänen kanssaan on voinut puhua ihan kaikista someen liittyvistä lieveilmiöistä, ihan niistä sairaimmistakin, rikkomatta lapsen puhdasta mieltä, koska tuon ikäinen jo muutenkin kuulee ja tiedostaa niitä kurjempi puolia maailman menosta. Vielä vuosi sitten tuon ymmärtämisen suhteen tilanne oli ihan eri, saatikka sitten, kun väitetään, että tuollaiset pikkukoululaiset ja alle kouluikäiset ymmärtävät kyllä mitä tarkoittaa, kun heidän kuviaan julkaistaan nettiin. Ei tasan ymmärrä!

Mun lapsi harrastaa aktiivisesti erästä joukkuelajia, on oppilaskunnassa ja koulun kautta mukana eräässä kansainvälisessä projektissa. Nämä ovat nyt niitä asioita, jotka alkavat jo ehkä työnantajaakin kiinnostaa. Ei ne vuonna 2013 otetut huvipuistokuvat ja jäätelön syönnit tai että minkälainen reppu lapsella oli selässä, kun koulu alkoi. Toki jokainen vanhempi voi harrastaa itsepetosta ja pönkittää omaa tuntoaan sillä, että muka tekee lapselle palveluksen, kun netistä löytyy kaikkea mahdollista ensimmäisestä henkäyksestä alkaen.