Lue keskustelun säännöt.
Kun menetät kaiken
Pitkän uran tehnyt
05.11.2019 |
Onko kenelläkään konkan tehneellä samanlaisia tuntemuksia?
Ystävät häviää niillä tuntuu aina olla jotain muuta tekemistä eikä ne enää soittele, teen uutta työtä nyt mutta tuntuu että ihmiset haluu kaivella minun asioitani ja julistaa muille että olen konkan tehnyt ja oikeesti siihen tunnutaan käyttävän paljon energiaa.
Nyt ei mikään paikka tunnu enää kodilta jossa hyvä olla, koti kotikaupungissa yrittää vältellä tuttuja ja paikkakunnilla jos töissä ei ketään tunne ja tuntuu siten vieraalta.
Ainoat jotka välittää varmasti on omat lapset tuntuu että ne aistii pahan olon ja haluaa läheisyyttä ja antaa tukea mutta avovaimo tuntus miettivän miten tosta pääsis eroon ja ettisi uuden miehen ja varmaan käynyt jo testailemassa on ihmeelistä kun sukulaisetkin katoaa elämästä.
Kommentit (11)
Tarinasi on niin tyypillinen Suomessa tässä ajassa että on paljon tukea varmasti tsemppiä ja halia sulle. Et ole epäonnitunut ihmisenä koska työ ei ole koko ihminen, luonne ratkaisee aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheen suhteen voi sanoa avovaimo ei vältämättä halua tälläistä konkan tehnyttä rinnalleen mutta elintaso veneet yms kelpas ennen.
Pitkän uran tehnyt kirjoitti:
Perheen suhteen voi sanoa avovaimo ei vältämättä halua tälläistä konkan tehnyttä rinnalleen mutta elintaso veneet yms kelpas ennen.
Sulla on huono vaimo. On sinun kanssasi jostain muusta syystä kuin sinun itsesi takia.
Nuo puheet avovaimosta kuulostivat enemmän miehen omilta ajatuksilta, ei miltään, mitä nainen olisi todellisuudessa sanonut tai tehnyt. Kannattaisi ehkä puhua avoimesti, eikä vain olettaa, että tietää toisen ajatukset ja tunteet.
Vierailija kirjoitti:
Pitkän uran tehnyt kirjoitti:
Perheen suhteen voi sanoa avovaimo ei vältämättä halua tälläistä konkan tehnyttä rinnalleen mutta elintaso veneet yms kelpas ennen.
Sulla on huono vaimo. On sinun kanssasi jostain muusta syystä kuin sinun itsesi takia.
Jätkän vielä, että läksynäni takana on oletus, että et itse ole katkeroitunut konkurssista. Jos et säälittele itseäsi vaan rakennat jo uutta elämää, vika on vaimossa. Jos mariset ja roikut epäonnistumisessa, vika on sinussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierestä tuollaista tilannetta seuranneena on pakko kommentoida, että yrittäjän ”ystävät” olivat juurikin näitä toisia narsistisia pyrkyreitä. Ja kyllähän ne kaikkosivat kun homma kusi. Muille ihmisille ei ollut ollut aikaa, koska työtyötyö, mimäminäminä, munmunmun ja raharaharaha. Eipä ihme että yksin jäi.
On mahdollisesti näinkin mutta nykyään ei haluta elää ihmisten kanssa joista on haittaa omaan elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Konkan jälkeen avovaimo oli lopettamassa suhteen ennen kuin lapset reakoi siihen vahvasti, lähinnä tuon omia ajatuksia nyt esiin ja kyselen onko muilla samanlaisia tuntemuksia.
" Kun menetät kaiken on jäljellä vielä tulevaisuus"
Tuo lause on kannatellut mua vaikeissa tilanteissa. Joka kerta on noustu ja aloitettu alusta.
Toisin kuin esim appikset jotka menetettyään kaiken (yrityksen ja vakuutena olleen kodin) heittäytyivät täysin saamattomiksi, mieheni ja myöhemmin me perheenä elätimme heitä parikymmentä vuotta!
Jos omille ystäville kävisi samoin he olisivat toki tervetulleita samaan pöytään ja tukisimme heitä kaikin tavoin (paitsi rahallisesti). Ei vaikuttaisi ystävyyteen mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkän uran tehnyt kirjoitti:
Perheen suhteen voi sanoa avovaimo ei vältämättä halua tälläistä konkan tehnyttä rinnalleen mutta elintaso veneet yms kelpas ennen.
Et varmaan halua kuulla totuutta?
Monet ihmiset rakastavat vain rahaa. Etsi uusi puoliso tai pidä taukoa. Ansaitset parempaa.
En ole tehnyt konkurssia, mutta yrittäjänä olen pohtinut tätäkin asiaa.
Aika kamalaa, jos et saa vinoltasi tukea. Me ollaan miehen kanssa molemmat yrittäjiä, joten tunnetaan se maailma, eikä kumpikaan pidä hirveänä häpeänä joskus ehkä koittavaa konkurssia. Ennemminkin se on mahdollisuus päästä firmasta eroon, tyhjentää pöytä ja alkaa tehdä jotain muuta.
Muut ympärillä olevat ihmiset voivat kyllä ajatella ikävästi. Mutta ne on niitä, jotka ei ymmärrä. Ei varmaankaan itse ole yrittäjiä.
Vaihda paikkakuntaa tai valtiota ja ala rakentaa elämääsi uudestaan. Ota perhe mukaan ja muuta jonnekin, missä voit hyödyntää keräämääsi osaamista ja ammattitaitoa, ja konkurssista saamaasi oppia.