Tekemättömyys ahdistaa ja yksinäinen olo

ei ole tyhmä asia valittaa! sulla on oikeus tuntea niinkuin tunnet ja jos sua ahdistaa tekemättömyys se ei ole typerää vaan täysin okei.

mä alottasin siitä että hyväksyy asian, että ”nyt ei ole tekemistä ja se saa mut ahdistumaan ja se on täysin okei, sitä ei tartte hävetä eikä se tee musta huonompaa ihmistä”

itelle tuo jo auttaa ja sitkun hyväksyy sen antaa itselleen luvan olla siinä huonossa olossa.

ratkasuja on vaikee keksiä hetkessä, mutta ootko harkinnu esim osa-aikasta työpaikkaa? onko sulla vaikka jotain harrastusta johon voisit mennä keskellä päivää jotta tekemättömyys katkeaisi edes hetkeksi?

itellä keinona ollu et nukun pitkään ja keksin tekemistä keskelle päivää että saan pienen breikin tylsyydestä.

Ap: Salilla käyn, mutta sekin vie vaan tunnin puoltoista.. Nyt otin työtunteja vastaan, juurikin tylsyyden takia. Varmasti pitäisi itse tunteelle opetella tekemään jotain. Yksinäisyys harmittaa!

Mä ahdistun myös tilanteeSSA jossa on pakko olla tekemättä mitään järkevää. Nämä tilanteet on yleensä töihin liittyviä. Menee tunti viel ok. Mut sitten kun alkaa olla tunteja että ei ole mitään niin mä puran sen itkemällä koska se energia tulee vaan ulos jotenkin. Ihmiset ajatelkoot mitä vain mutta lopulta se helpottaa oloa ja voin taas jatkaa sitä tekemättömyyttä jota on pakko kestää. Yhdistän omalla kohdalla tämän kasvatuksen oppeihin ja siihen että on tekevä eikä jonnenjoutava. Mitä enemmäb ajattelee tehokkuutta ja varsinkin ajan laskemista sitä vaikeammaksi muuttuu ahdistus.

Mene kirjastoon ja ala lukemaan. Siellä riittää sarkaa.

Minäkin suosittelen kirjastoa. Ota eväät mukaan (siististi syötävissä olevat tietenkin) ja mene tuntikausiksi lukemaan romaania, novelleja, runoja tai itseäsi kiinnostavan alan tietokirjaa. Kirjastossa saat olla ihmisten läheisyydessä ja pääset ulos kotoa. Eikä maksakaan mitään.