Lue keskustelun säännöt.
Pakonomainen tarve tarkistaa asioita
27.10.2019 |
Mulla on pakonomainen tarve tarkistaa asioita. Kotona tarkistan, onko ovi lukossa ja sähkölaitteet pois päältä.
Töissä mulla menee yhden yksinkertaisen sähköpostin lähettämiseen ikuisuus, koska on pakko tarkistaa onhan vastaanottaja(t) oikeat, tekstin sisältö kunnossa jne. Kirjeiden lähettäminen on täyttä tuskaa, koska mun täytyy monta minuuttia tarkistella, että kuoressa on oikeat paperit. Joskus jopa avaan kuoria tarkistaakseni tämän. Töistä lähtiessä tarkistan kauan, että tietokone on pois päältä.
Mikä tähän on avuksi?
Kommentit (21)
Tuttua, niin tuttua.. Itse käyn terapiassa käsittelemässä asiaa, mutta eipä tuo paljon ole auttanut ainakaan vielä. Kai se liittyy jotenkin mokaamisen pelkoon, kontrollin tarpeeseen ja täydellisyyden tavoitteluun..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkistelija kirjoitti:
Tuttua, niin tuttua.. Itse käyn terapiassa käsittelemässä asiaa, mutta eipä tuo paljon ole auttanut ainakaan vielä. Kai se liittyy jotenkin mokaamisen pelkoon, kontrollin tarpeeseen ja täydellisyyden tavoitteluun..
Saako kysyä, että miten sä selviät päivittäisestä elämästä? Mulla on töissä muutenkin rankkaa ja tämä tarkistelu vaikuttaa negatiivisesti jaksamiseen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Joitakuita kuulemma auttaa terapia, toisia lääkitys. Mulle ei ole tarjottu apua, kun lääkärien mielestä oireet eivät haittaa elämää tarpeeksi diagnoosin saamiseksi.
Mä olen kerran maininnut asiasta lääkärille joka ohjas mut psykologille. Psykologi olisi ohjannut mut terapiaan, mutta ei mulla opiskelijana ollut varaa siitä maksaa. En tiedä pitäisikö mennä uudelleen lääkärille, mutta ei mulla kyllä vieläkään ole mihinkään viikottaiseen terapiaan varaa.
ap
Kuulostaa pakko oireiseltä häiriöltä mikä itsellänikin on. Itse pääsin kunnallisen aikuispsykiatrian kautta ilmaiseen lyhytkestoiseen terapiaan jossa tehtiin esim altistusharjotteita. Jos et tähän pääse suosittelen ottamaan vaikka opintolainaa. Itseensä kannattaa sijottaa. Muistelen myös terapeutin sanoneen että helpompi työstää näitä ennenkuin niiden kanssa on kärsinyt pitkään ja ne kroonistuneet. Itsellä tuo tarkistelu tippui kuntoutuksessa 4 tunnista 10 minuuttiin.
Jaksamisen kanssa on ollut ja on edelleen ongelmia. Esimerkiksi vakituisesta työstä olen itseni sanonut irti joitakin vuosia sitten ja nyt teen töitä noin 10-30 tuntia viikossa, enempään ei tällä hetkellä rahkeet riitä. Kannattaa ehdottomasti hakeutua uudelleen työterveyteen/terveyskeskukseen ja pyytää josko pääsisi käsittelemään pakkotoimintoja/pakkoajatuksia johonkin. Ei tarvitse yrittää selvitä yksin, on aika raskas ja energiaa syövä häiriö tämä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkistelija kirjoitti:
Kai se liittyy jotenkin mokaamisen pelkoon, kontrollin tarpeeseen ja täydellisyyden tavoitteluun..
Myös minä käsittelin terapiassa näitä asioita. Ei tietysti sormia napsauttamalla ratkea nämä.
mikä tuo nopeammin helpotuksen nykyhetkeen on altistusharjoitukset. Opetellaan että vähennetään tarkistamista eikä mitään pahaa tapahdukaan. terapeutin tarjoamat vinkit on kans hyviä.
-katso esim että ovi kiinni älä koske
-se että ajattelet jotain tapahtuvat ei tarkoita että se on todellista.
-mieti miten paha juttu oikeasti olisikin että epäonnistuisit, esim ei haittaa varmaan yhtään että tietokone jää vahingossa päälle.
-jos ahdistaa pahasti tee hengitysharjotteita ja kohtaa tilanne sitten uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa pakko oireiseltä häiriöltä mikä itsellänikin on. Itse pääsin kunnallisen aikuispsykiatrian kautta ilmaiseen lyhytkestoiseen terapiaan jossa tehtiin esim altistusharjotteita. Jos et tähän pääse suosittelen ottamaan vaikka opintolainaa. Itseensä kannattaa sijottaa. Muistelen myös terapeutin sanoneen että helpompi työstää näitä ennenkuin niiden kanssa on kärsinyt pitkään ja ne kroonistuneet. Itsellä tuo tarkistelu tippui kuntoutuksessa 4 tunnista 10 minuuttiin.
Olen siis jo työelämässä. Lääkärissä ja psykologilla käydessäni olin opiskelija. Nyt mulla on pieni palkka ja opintolaina maksettavana. Mua pelottaa just toi, että oonko kamppaillut tän kanssa jo niin pitkään, että tää ei tästä enää parane.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkistelija kirjoitti:
Jaksamisen kanssa on ollut ja on edelleen ongelmia. Esimerkiksi vakituisesta työstä olen itseni sanonut irti joitakin vuosia sitten ja nyt teen töitä noin 10-30 tuntia viikossa, enempään ei tällä hetkellä rahkeet riitä. Kannattaa ehdottomasti hakeutua uudelleen työterveyteen/terveyskeskukseen ja pyytää josko pääsisi käsittelemään pakkotoimintoja/pakkoajatuksia johonkin. Ei tarvitse yrittää selvitä yksin, on aika raskas ja energiaa syövä häiriö tämä..
Olen samaa mieltä, että raskas ongelma kyseessä. Kurjaa, että olet joutunut irtisanoutumaan tämän vuoksi. Avun hakeminen pelottaa mua, koska jos se ei autakaan tai jos ne toteaa et oon työkyvytön.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tarkistelija kirjoitti:
Kai se liittyy jotenkin mokaamisen pelkoon, kontrollin tarpeeseen ja täydellisyyden tavoitteluun..
Myös minä käsittelin terapiassa näitä asioita. Ei tietysti sormia napsauttamalla ratkea nämä.
mikä tuo nopeammin helpotuksen nykyhetkeen on altistusharjoitukset. Opetellaan että vähennetään tarkistamista eikä mitään pahaa tapahdukaan. terapeutin tarjoamat vinkit on kans hyviä.
-katso esim että ovi kiinni älä koske
-se että ajattelet jotain tapahtuvat ei tarkoita että se on todellista.
-mieti miten paha juttu oikeasti olisikin että epäonnistuisit, esim ei haittaa varmaan yhtään että tietokone jää vahingossa päälle.
-jos ahdistaa pahasti tee hengitysharjotteita ja kohtaa tilanne sitten uudelleen.
Kiitos vinkeistä. Oon yrittänyt tota tarkastelemista kotona hillitä ottamalla asioista kännykällä kuvia. Jos tulee tarve käydä uudelleen tarkistamssa, voin katsoa sitä kuvaa. Se on helpottanut vähän.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saat kelan korvauksen psykoterapiaan niin itsellesi jää terapeutin taksasta riippuen maksettavaa noin 20-30€/kerta. Itse kävin terapiassa joka toinen viikko, kun rahat ei kela korvauksesta huolimatta olis riittäneet kerta viikossa käyntiin. Nyt on kolmen vuoden kelan tukema terapia takana ja käyn edelleen terapeutilla, mutta vain kerran kuussa ja käynnin maksan itse.
Mulla on ollut samaa, johtui omalla kohdallani ihan muihin asioihin liittyvästä ahdistuksesta, jota en kunnolla tiedostanut saati osannut sanoa, mitä sen pohjalla oli. Terapian avulla oon saanut niitä oikeita syitä selville ja käsiteltyä, ja sen myötä tarkistelukin on vähentynyt huomattavasti, kun ei tarvitse sillä enää hakea sisäisen rauhan tunnetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että kovin helposti kukaan tulee työkyvyttömäksi tuomitsemaan. Jos/kun kuitenkin teet työsi hyvin ja tunnollisesti, niin kuin moni pakkotoiminnoista kärsivä tekee. Tästä häiriöstä kärsii kuitenkin eniten tarkistelija itse.
Olen eläkkeellä pakko-oireisen häiriön takia. Olin 34v. kun jouduin eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköpostin tai pikemminkin sen sähköpostiviestin sisällön lukemista väärälle henkilölle voi estää ottamalla työsähköpostissa kryptauksen käyttöön. Jos viestin lähettää silloin väärälle henkilölle, niin se ei saa sitä kuitenkaan auki, kun viesti aukeaa vain vastaanottajan avaimella. Ellei sitten yritä murtaa sitä kryptausta. Mutta ei onnistune kuin NSA:lta ja vastavilta, jos on käytetty turvalliseksi todettua kryptausalgoritmia oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa pakko oireiseltä häiriöltä mikä itsellänikin on. Itse pääsin kunnallisen aikuispsykiatrian kautta ilmaiseen lyhytkestoiseen terapiaan jossa tehtiin esim altistusharjotteita. Jos et tähän pääse suosittelen ottamaan vaikka opintolainaa. Itseensä kannattaa sijottaa. Muistelen myös terapeutin sanoneen että helpompi työstää näitä ennenkuin niiden kanssa on kärsinyt pitkään ja ne kroonistuneet. Itsellä tuo tarkistelu tippui kuntoutuksessa 4 tunnista 10 minuuttiin.
Olen siis jo työelämässä. Lääkärissä ja psykologilla käydessäni olin opiskelija. Nyt mulla on pieni palkka ja opintolaina maksettavana. Mua pelottaa just toi, että oonko kamppaillut tän kanssa jo niin pitkään, että tää ei tästä enää parane.
ap
Koskaan ei ole myöhäistä. Sitä vaan yritin sanoa että lykkäillä ei kannata. Paras hetki on nyt.
Kannattaa selvittää mitä hoitoa voisi saada. Rohkeasti vaan apua hakemaan. Sinua varten terveydenhuollon ihmiset on töissä. Ja ansaitset kaiken mahdollisen avun.
-Työterveys on varmaan velvollinen antamaan jotain hoitoa, itsellä ei kokemusta. Mietit että voivat todeta sinut työkyvyttömäksi. Jos et koe tätä parhaaksi vaihtoehdoksi itsellesi yleensä hoitotaholla kuunnellaan.
-Kunnan mielenterveys ja päihdepalvelut. Saa esim mahdollisen lääkehoidon kuntoon. hoitajilla voi käydä niinkin usein kuin kerran viikossa ja joillain voi olla hyviä kikka kolmosia ongelmiisi.
-Aikuispsykiatrian poliklinikka johon pääsee lähetteellä. Täältä olen saanut esim lyhytkestoista ilmaista terapiaa.
-terapian kustannuksia voi vielä yrittää vähentää toimeentulotuella.
-omatoiminen aiheen opiskelu (esim edna foan -kerrasta poikki kirja)
Jotenkin itse olen ajatellut, että pakko-oireisen häiriön taustalla on aina joitain syvempää ahdistusta /alentunutta stressinsietokykyä tms. joka purkautuu sitten pakko-oireisena toimintana jolla yrittää luoda itselleen turvallisuuden tunnetta/hallita tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkistelija kirjoitti:
Kai se liittyy jotenkin mokaamisen pelkoon, kontrollin tarpeeseen ja täydellisyyden tavoitteluun..
Myös minä käsittelin terapiassa näitä asioita. Ei tietysti sormia napsauttamalla ratkea nämä.
mikä tuo nopeammin helpotuksen nykyhetkeen on altistusharjoitukset. Opetellaan että vähennetään tarkistamista eikä mitään pahaa tapahdukaan. terapeutin tarjoamat vinkit on kans hyviä.
-katso esim että ovi kiinni älä koske
-se että ajattelet jotain tapahtuvat ei tarkoita että se on todellista.
-mieti miten paha juttu oikeasti olisikin että epäonnistuisit, esim ei haittaa varmaan yhtään että tietokone jää vahingossa päälle.
-jos ahdistaa pahasti tee hengitysharjotteita ja kohtaa tilanne sitten uudelleen.
Kiitos vinkeistä. Oon yrittänyt tota tarkastelemista kotona hillitä ottamalla asioista kännykällä kuvia. Jos tulee tarve käydä uudelleen tarkistamssa, voin katsoa sitä kuvaa. Se on helpottanut vähän.
ap
Tästä tuli vielä sellainen kikka mieleen kun lykkäys. Jos tunnet impulssin tarkistaa jotain, odota vaikka kaksi minuuttia. Jos tämän jälkeen vielä haluat tarkistaa voit sen nyt tehdä. (voidaan yhdistää hengitysharjoituksiin jota tehdään odotellessa)
Tarkistelija kirjoitti:
Jotenkin itse olen ajatellut, että pakko-oireisen häiriön taustalla on aina joitain syvempää ahdistusta /alentunutta stressinsietokykyä tms. joka purkautuu sitten pakko-oireisena toimintana jolla yrittää luoda itselleen turvallisuuden tunnetta/hallita tilannetta.
Minusta voisi olla kyse jostain traumaperäisestä jutusta. Itsellä se ajattelutapa on usein, että mitä kaikkea kamalaa voi sattua. Että mitä jos tapahtuu niin ja näin? Eli pirujen maalailua seinille.
Vierailija kirjoitti:
Olen eläkkeellä pakko-oireisen häiriön takia. Olin 34v. kun jouduin eläkkeelle.
Pakko-oireisen takia ei pääse eläkkeelle. Psyykkisistä sairauksista eläkkeelle pääsyyn vaaditaan psykosiisi, skitsofrenia.
Joitakuita kuulemma auttaa terapia, toisia lääkitys. Mulle ei ole tarjottu apua, kun lääkärien mielestä oireet eivät haittaa elämää tarpeeksi diagnoosin saamiseksi.