Mitä mieltä naiset on vaimoaan palvovasta miehestä?

Ihanaa. Minä palvon myös miestäni eli menee molempiin suuntiin.

Mulla on sellainen ja elämänlaatuni (niin materiaalinen kuin henkinen) on huikea.

Hyvin tyytyväinen siis olen.

Voi olla rasittavaa. Onko miehellä munaa antaa tilaa? Naiselta puuttuu tilaa hengittää?

Kunhan se ei ole sellaista huonoitsetuntoista ja mielistelevää palvomista, niin ihanaa. Miksi alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jota ei näe palvomisen arvoisena? Pätee siis niin miehiin kuin naisiinkin.

Riippuu mitä itse tunnen miestä kohtaan. Jos olen rakastunut, niin varmaan ihan kivaa. Ensitreffeillä laukaistuna aika luotaantyötävää, pelottavaakin. 

Toki vaimoni myös hemmoittelee minua eli puolin ja toisin.

Ap

En yhtään ihmettele kun sinulla on niin ihana vaimo mekin palvomme häntä aina kun tulee tilaisuus

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele kun sinulla on niin ihana vaimo mekin palvomme häntä aina kun tulee tilaisuus

Jamal, is that you?

Me kans palvomme toisiamme ja hemmottelemme. On ihanaa kyllä.

Miten palvot vaimoasi? Mun mies palvoo näin

- ylistää ulkonäköäni ja luonnettani

- tuo usein yllätyksiä, pikkulahjoja ja kukkia

- soittaa ja lähettää rakkaustekstareita ja puheluita, kertoo ikävöivänsä

- hyväilee hiuksia ja halailee, suukottaa

- paljon hyvää seksiä ja läheisyyttä

Ja teen noita samoja hänelle.

Kuulostaa rasittavalta. Siis se mitä sanalla palvominen ymmärrän niin en tosiaankaan haluaisi olla palvottu, ahdistavaa. Miksi mua pitäisi palvoa?

Eri asia on toisen huomioonottaminen ja mukavat hellyyden ja arvostuksen osoitukset normaalilla tavalla. Tuosta palvomisesta tulee pakostakin mieleen joku polvillaan ylistäminen toisen edessä, äyks.

Akselilla huvittunut/ihmettelevä-ihan sama, koska kyseessä ei ole oma parisuhteeni.

Palvominen kuulostaisi ihan kamalalta. Hemmottelu on ihan eri asia. Ja arvostaminen, joka mielestäni on hyvän parisuhteen edellytys. En todellakaan haluaisi miestä, joka palvoo minua, vaan miehen, joka on tasa-arvoinen kanssani.

Kelpais.

En ikinä ole ymmärtänyt naisia jotka haluaa että heitä kohdellaan kuin prinsessaa. Jotenkin itserakasta/tyhjäpäistä.

Arvostus ja hemmottelu olisi ihanteellista, molemminpuolisena suhteessa. Tällaiset miehet vaan tuntuvat olevan harvassa, tai sitten sillä peitellään jotain omia mokia/pahuuksia.

Minä palvon vain sängyssä. Muuten annan tilaa.

Oksettavaa! Molemminpuolinen kunnioitus ja hyväksyntä tärkeää, ei mitään palvontaa! Koirat palvoo isäntiään

Kyllähän se herättää epäilyksiä. Pyöritätkö toista perhettä samaan aikaan? Saisinko vielä paremman jos tuo on noin sekaisin minusta, minunhan täytyy olla vielä korkeatasoisempi kuin ymmärränkään?