Lue keskustelun säännöt.
Miksi aina sanotaan että ihmiset ajattelevat sinua vähemmän kuin kuvittelet?
05.10.2019 |
Aina sanotaan ettei kannata murehtia mitä muut sinusta ajattelevat, koska ihmiset viettävät huomattavan vähän aikaa ajatellen sinua. Joo, eihän muiden ajatuksia kannata murehtia, totta. Mutta kyllä ihmiset viettävät huomattavan paljon aikaa ajatellen sinua ja muitakin tuttaviaan.
Jotkut tylsät introvertit viettävät aikansa tehden omia asioitaan eli työskennellen, harrastaen, jne. Mutta älyttömän suuri osa ihmisistä vaikuttaa olevan kierolla tavalla ekstrovertteja. Ei siis sillä lailla sosiaalisia että he yksinkertaisesti viihtyisivät muiden seurassa. Vaan sellaisia kuin naapurikyylät ja kylän pahimmat juoruakat. Ihan järkyttävän paljon kyyliä ja juoruajia joka paikassa, kaiken ikäisiä, kumpaakin sukupuolta. Työpaikan ruokalassa kollegat saattavat viettää koko ruokatunnin puhuen sontaa jostain muusta kollegasta. Seuraavalla tauolla sama meno jatkuu - jotain muuta sontaa jostain toisesta kollegasta.
Jos ihmiset juoruavat sinusta harva se päivä niin kai se tarkoittaa sitä että he myös ajattelevat sinua aika paljon? Paljon enemmän kuin kuvittelet.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sillä on väliä? Siinähän louskuttavat.
No sanotaanhan sitä myös että ihmiset viettää 90% ajasta ajatellen itseään. Milloin ne muka ehtii ajatella itseään noin paljon kun ne viettää joka päivä tuntikausia juoruten muista?
Olen todella myös ihmetellyt tuota samaa asiaa. Olen niin paljon kuullut ihmisten jauhavan kakkaa muista, että en ymmärrä, mistä kukaan on saanut päähänsä väittää, että "eivät ihmiset sinusta mitään ajattele". Ekstrovertit tyhjäpäät eivät tosiaan mitään muuta teekään kuin ajattele muita pahalla ja jauha siitä leuat lonksuen.
Lapsuudessani vanhemmat sanoivat että ei kukaan katso muita, kun epäröin mennä uimahalliin. Luojan kiitos silloin ei ollut nettiä! Ymmärtänette järkytykseni kun sitten myöhemmin luin aloituksia "uimahallissa nähtyä", "kaupassa nähtyä" jne. Ja siinä hetkessä tajusin että vaikka kuinka itse olin ollut katsomatta niin suurin osa muista oli todellakin katsonut JA jutellut aiheesta keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen todella myös ihmetellyt tuota samaa asiaa. Olen niin paljon kuullut ihmisten jauhavan kakkaa muista, että en ymmärrä, mistä kukaan on saanut päähänsä väittää, että "eivät ihmiset sinusta mitään ajattele". Ekstrovertit tyhjäpäät eivät tosiaan mitään muuta teekään kuin ajattele muita pahalla ja jauha siitä leuat lonksuen.
"Ekstrovertit tyhjäpäät" - hyvin sanottu. Nyt yllättäen ajattelen paljon entistä positiivisemmin niistä "asiallisista" tyhjäpäistä jotka jauhaa päivät pitkät ruuasta, säästä, mökkeilystä ja tv-ohjelmista. Ihanan harmitonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne juoruaa ajattelematta. Puhuvat sinusta mutta eivät ajattele sinua.
Kyllä ne naapurikyylät ja uimahalliuijottajat oikeasti ovat todella pieni vähemmistö. Valtaosa ihmisistä ajattelee, että mitä se naapurikyylä tai uimahallikyttääjä minusta ajattelee.
Aina kun puhun tuosta asiasta muiden kanssa (olen lukion kuraattori) , kysyn hyvin sinä muistat mitä joku muu on sanonut tai tehnyt tunnilla, ruokalassa tai käytävällä. Ei kukaan muista oikein mitään, koska jokainen on niin keskittynyt siihen omaan olemiseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen todella ihastunut erääseen superkomeaan, pitkään, tummaan, itseni ehkä 10 v vanhempaan (vähän harmaita, mutta paksu tukka) maahanmuuttajamieheen (puhuu hyvää suomea, espanjalainen, mutta 100 kertaa komeampi kuin yksikään espanjalainen, joka lukijalla tulee mieleen). Olemme vaihtaneet muutaman sanan ja on sen perusteella tosi, tosi ihana ja ystävällinen ja fiksu ja mukava! Näin hänet viimeksi perjantaina, voi luoja! ei ole sormusta sormessa, joten voisi olla vapaa? Vähän harmittaa kun "kohtaaminen" meni niin hyvin, mutta sitten viimeinen katsekontakti oli minulta liian pelokas/hermostunut/epätoivoinenkin.. Hän hymyili kyllä, muttei mitenkään ihastuneesti vaan koska on ystävällinen.
En minä kyllä muita ehdi paljon ajattelemaan. Valitettavasti en usko, että olen yhtä paljon hänen ajatuksissaan jos ollenkaan. Ei minunlaisellani 157-senttisellä kilttinaisella taida olla mahkuja.. :( ja tämä ei ole vitsi!
Se on niin lohdullinen ajatus että on mukavaa uskoa niin vaikkei se pidä paikkaansa. Pelko tekee toimintakyvyttömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä mietin myös aikani että mitähän minusta puhutaan ja ajatellaan kunnes tajusin että luultavasti melko vähän. Kukaan ei ole tullut päin naamaa sanomaan mitään ilkeää toistaiseksi ja siihen mitä minusta ajatellaan en voi itse juurikaan vaikuttaa joten miksi valvoa öitä sellaista miettien? On paljon helpompaa elää kun jättää sellaiset pohtimiset. Tiedän että on ihmisiä jotka onneksi antavat kanssaeläjille paljon mehukkaampia puheenaiheita kuin minä.
Olen silti huomannut että on hirveän moni miettii ja kuvittelee että joku puhuu tai ajattelee pahaa. Se on todella yleistä ja monella menee vähän ylikin eli vainoharhaisuuden puolelle.
Sitä paitsi on huvittava ajatus miten me kaikki pälyilemme toisiamme ja mietimme mitähän tuokin minusta ajattelee :D
Suurin osa enemmistön ajasta menee oman itsensä ajatteluun. Lopusta suuri osa on ajattelua siitä, mitä muut ajattelevat minusta. Jäljelle jäävillä rippeillä ajatellaan muita. Kyllä kaiki ajattelevat päivittäin muita ihmisiä, mutta ihan eri mittakaavassa kuin tuntuu. Kukaan ei vaan ole niin tärkeä ja jos on, jotain on pahasti pielessä aikuisen ollessa kyseessä. Pieni lapsi varmaan ajattelee vanhempiaan suhteessa paljon jatkuvasta "äitiäitiäiti" mantrasta päätelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihmiset ole niin tökeröitä kuin jotkut tuttavasi. Nuokin kuvailemasi työkaverit vain bondaavat; peruspsykologiaa. Ikävällä tavalla tosin, mutta jotkut on tuollaisia.
Yleensä tuntemattomia ei kiinnosta vieraat ihmiset. Tuttavat saattaa toki jotain ajatella, jos tulee puheeksi ym mutta äkkiä ajatukset karkaa omiin asioihin.
Ihmiset ajattelevat paljon muita ihmisiä. Paljon enemmän kuin haluaisin. Suurin osa on havainnointia ja tietysti enimmäkseen negatiivista.
Useimmilla on elämä eikä ehdi ajatella muita mutta sitten on nämä joilla ei ole elämää tai se on huonoa ja sisällyksetöntä ja nämä kyttäävät ja juoruavat muista.
Mutta suurin osa havainnoi naapureita tai työkavereita juurikin itsekkäistä syistä. Esimerkki ”kyllä se Maija on lihonnut” — todellisuudessa kukaan ei ole oikeasti kiinnostunut siitä että Maija on lihonnut vaan omasta tyytyväisyydestään siihen että MINÄ en olekaan noin lihava - tai jos olenkin lihava itse - Haha, muutkin ovat lihavia en vain MINÄ.
Kun tämän hoksaa ymmärtää ettei tarvitse ajatella muiden mietteitä, koska kaikki muut miettivät asioista OMiSTA lähtökohdiltaan - vaikka siis käyttävät sinua ”polttoaineena”
Samoin ainoa tapa välttää se että kukaan ei koskaan mieti sinua yhtään on muuttua seinäpaperiksi - tai erakoksi- ja silloinkin joku voi arvostella. Tai miettiä että ” onneksi MiNä en ole noin seinäpaperi tai erakko”
Ei ne ajattele. Narsistinen tyyppi saattaa luulla noin.
Tapasin hiljattain vanhemman lapsuuden naapurin sattumalta samalta kadulta, hän muisti kertoa vain ne kaikki negatiiviset jutut mitä mitä lapsena oli sattunut siinä lähiössä itse kullekin, kiusaamisista ei ollut kyse kenkään kohdalla. Jäi outo tunne tapaamisesta, mitään kivoja juttuja ei maininnut.
Joo totta ja sitten vielä jos puhkaiset valtakunnallisen juoruilukuplan targettina ollen niin alkaa todella haitata elämää.