Kuinka kauan jouduit käymään juttelemassa sairaanhoitajan kanssa ennen kuin yksinäisyytesi väheni?

Mun kokemus joistain epätoivoisen yksinäisistä on että ne yrittää liikaa. Tuppautuu ihan kenen hyvänsä seuraan siinä toivossa ettei olisi niin yksinäinen. Mutta ei kai sadan ventovieraan huono seura voi ketään auttaa. Pitäisi tajuta olla valikoivampi ja hakeutua vain oikeasti hyvään seuraan. Kun hyvää seuraa ei ole saatavilla niin pitäisi osata olla yksin. En tiedä miksi jotkut pelkäävät yksin oloa ihan yli kaiken.

Sata vuotta.

Onko tässä avauksessa mitään järkeä?

Kannattaisiko vähän muistella mitä tänne valehtelee. Pari päivää sitten ap oli käynyt 15 vuotta ja nyt yhtäkkiä 30.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko vähän muistella mitä tänne valehtelee. Pari päivää sitten ap oli käynyt 15 vuotta ja nyt yhtäkkiä 30.

Mitä? Kukahan tässä oikein valehtelee?

TAAS tämä aloitus?

Kuinka monta tällästä aloitusta sun tarttee tehdä ennenkuin sun yksinäisyys loppuu?

Riippuu paljon juttelun sisällöstä. Korjaatteko niitä ajatusvääristymiä ja taitopuutteita, jotka pitää sut yksinäisenä, vai yritätkö hurmata sh:n puolisoksesi?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu paljon juttelun sisällöstä. Korjaatteko niitä ajatusvääristymiä ja taitopuutteita, jotka pitää sut yksinäisenä, vai yritätkö hurmata sh:n puolisoksesi?

Mä en ymmärrä miten ajatusvääristymät ja taitopuutteet yksinäisyyteen liittyvät.

Jos ihminen on tahdonvastaisesti yksin niin hänellä nousevat stressitasot ylös ja se vaikuttaa negatiivisesti aivoihin, tuntuu pahalta, siis yksinäiseltä. Jos ihminen menee muiden ihmisten seuraan mutta sama paha tunne pysyy niin sehän johtuu siitä että jostain syystä ne stressitasot eivät laske, tai vaikka laskisivat niin se lasku ei tunnu aivoissa, se paha tunne ei poistu. Joten yksinäisyyden syy on aivoissa - kemiallisesti tai fyysisesti. Miten keskustelut voisivat aivojen rakennetta/toimivuutta muuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu paljon juttelun sisällöstä. Korjaatteko niitä ajatusvääristymiä ja taitopuutteita, jotka pitää sut yksinäisenä, vai yritätkö hurmata sh:n puolisoksesi?

Mä en ymmärrä miten ajatusvääristymät ja taitopuutteet yksinäisyyteen liittyvät.

Jos ihminen on tahdonvastaisesti yksin niin hänellä nousevat stressitasot ylös ja se vaikuttaa negatiivisesti aivoihin, tuntuu pahalta, siis yksinäiseltä. Jos ihminen menee muiden ihmisten seuraan mutta sama paha tunne pysyy niin sehän johtuu siitä että jostain syystä ne stressitasot eivät laske, tai vaikka laskisivat niin se lasku ei tunnu aivoissa, se paha tunne ei poistu. Joten yksinäisyyden syy on aivoissa - kemiallisesti tai fyysisesti. Miten keskustelut voisivat aivojen rakennetta/toimivuutta muuttaa?

Seuraavalla kaavalla: Keskustele toisen ihmisen kanssa. Toinen ihminen voi tarjota uusia ajatuksia/näkökulmia/toimintamalleja. Nämä taas voivat muokata sinua toimimaan toisin joka taas voi muuttaa aivojasi. Puhun nyt siis plastisuudesta eli muovatuvuudesta. Tekemällä luot uusia yhteyksiä aivoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu paljon juttelun sisällöstä. Korjaatteko niitä ajatusvääristymiä ja taitopuutteita, jotka pitää sut yksinäisenä, vai yritätkö hurmata sh:n puolisoksesi?

Mä en ymmärrä miten ajatusvääristymät ja taitopuutteet yksinäisyyteen liittyvät.

Jos ihminen on tahdonvastaisesti yksin niin hänellä nousevat stressitasot ylös ja se vaikuttaa negatiivisesti aivoihin, tuntuu pahalta, siis yksinäiseltä. Jos ihminen menee muiden ihmisten seuraan mutta sama paha tunne pysyy niin sehän johtuu siitä että jostain syystä ne stressitasot eivät laske, tai vaikka laskisivat niin se lasku ei tunnu aivoissa, se paha tunne ei poistu. Joten yksinäisyyden syy on aivoissa - kemiallisesti tai fyysisesti. Miten keskustelut voisivat aivojen rakennetta/toimivuutta muuttaa?

Seuraavalla kaavalla: Keskustele toisen ihmisen kanssa. Toinen ihminen voi tarjota uusia ajatuksia/näkökulmia/toimintamalleja. Nämä taas voivat muokata sinua toimimaan toisin joka taas voi muuttaa aivojasi. Puhun nyt siis plastisuudesta eli muovatuvuudesta. Tekemällä luot uusia yhteyksiä aivoissa.

Aivojen plastisuus vaikuttaa oppimiseen, logiikkaan, kielen käyttämiseen ja muistamiseen. Se ei vaikuta tunteisiin, stressiin, mielialaan ja mielihyvään.