Huoh

Tämä hem-metin unettomuus saisi jo riittää. Lääkäri joskus kysyi, että otanhan paniikkihäiriölääkkeet aamulla, koska ne haittaavat unta. En ollut ikinä kuullut moisesta. Jotkut särkylääkeethän sisältävät kofeiinia, mutta en tiennyt mielialalääkkeidenkin sisältävän jotain... Jotain. No jona tapauksessa, en siis ota aina aamuisin lääkettä vaan joskus menee liian myöhään. Skippaan lääkkeet ainoastaan silloin, kun ne loppuvat. Tällä hetkellä ne ovat loppuneet.

Olisi yhteen toimenpiteeseen aika tänään, ja eipä ole kovin yllättävää, etten nukkunut taaskaan. Auto ei ole kotona ja busseilla menisi puolitoista tuntia. Joudun koko ajan makselemaan peruuttamattomista ajoista, kun en vain yksinkertaisesti voi ennustaa, että milloin nukun ja milloin en. Minulla on muutenkin nyt hirveä stressi ja olemattomat ihmissuhteet päin hlvettiä enkä jaksaisi enää mitään. Väsyttää, en todellakaan jaksa alkaa laittautumaan ja lähteä vastaanotolle. Olen niin loppu. Haluaisin vain herätä aamulla, valmistautua ja lähteä ovesta ulos. Mutta kun olen aina niin saamarin väsynyt. Yhteen lääkärikeskukseen sain porttikiellon, koska en päässyt koskaan menemään sinne. Se olisi ollut tässä ihan vieressä, mutta sinne ei ole enää mitään asiaa :) Mielestäni tuo on aika törkeää sieltä suunnalta, mutta ehkä parempi etten pääse tuollaiseen paikkaan, jossa asiakkaita kohdellaan noin kylmästi.

Autolla pääsisin sinne puolessa tunnissa, mutta en minä voi yön valvoneena mennä moottoritielle eikä sieltä varmaan mitään parkkipaikkaakaan löydy. Mitä teen, kun en ikinä pääse vastaanotolle, jolle todellakin haluaisin joskus päästä? Pelkkä lähtemisen ajattelu väsyttää.