Kuinka moni myöntää rehellisesti rahapulan olevan suurin syy masennukseensa?

Masennus on suurin syy rahapulaan (en pysty olemaan töissä). Rahapula vaikeuttaa masennusta.

Silti olen töissä jatkuvasti(yrittäjä) työaikani 65t/vko, v-taa ja raskaasti! Olen taas ryhtynyt narskuttelemaan hampaitani unissani, kun on niin kauhea stressi.

kesällä sain perinnön. aiemmin elin toimeentulotuella. saa nähdä joudunko sairaalahoitoon, kun perintörahat loppuvat

raha yksinään ei tietenkään tekee onnelliseksi - mutta se helpottaisi... En muista, milloin olisimme viimeeksi ollut elokuvissa, ulkona syömässä, ostettu ihan uudet vaatteet (siis ei kirpputorilta), matkustaneet yms... Töissä olen, ja nyt on työpaikkakin vaarassa isojen herrojen takia...



Olen tosi masentunut enkä jaksa ennä mitään - säälittää lapset, jotka toivovat " iloisen" päivän.

Vaikutti myös meidän parisuhteeseen ja lapsiin. Oli kurjaa kun pojan piti luopua harrastuksestaan tilapäisesti kun raha oli tiukalla.



Kun mies sitten sai hyvin palkatun, uuden työn, muuttui tunnelmat meidän perheessä kyllä ihan täysin, positiivisempaan suuntaan. :)

Vaikka sen kyllä uskon että rahanpuute ja siitä johtuva ainainen epävarmuus elämässä voi johtaa masennukseen. Mutta se pelkkä rahan lisääntyminen ei siihen sitten kyllä auta. Ja kyllä, raha tuo tasapainoa ja turvaa elämään. En kuitenkaan usko sitä että mitä rikkaampi sen onnelisempi myöskään.

Täällä kärvistelen sata tonnia rikkaampana, itsemurhan partaalla. Testamenttia menen tänään tekemään, sitten pärjäävät mies ja lapset tulevaisuudessa...

PS. satatuhatta nyt ei vielä ole raha eikä mikään. En minäkään siitä onnelliseksi tulisi. Nimimerkillä 300 000 asuntolainaa ja 3 lasta elätettävänä...

Nyt on rahaa, mutta ei elämä silti sen ruusuisempaa ole. Ennemminkin masentaa lisää se, että kuvittelee roinan antavan elämänsisältöä, että luulee voivansa paremmin sitten kun on ostanut taas tuon ja tuon tavaran tai vaatteen.



Ja sitten masentaa se, että on liikaa tarpeetonta tavaraa. Ja luonnonvarat tuhlaantuvat.

Mulla on lapsesta asti ollut masennuskausia, enkä ole jaksanut enkä motivoitunut opiskelemaan rahakkaaseen ammattiin, vaikka lahjoja olisi.

Tosin olisi kiva, jos elämä olisi välillä jotakin muutakin kuin selviämistä.

riittääkö sinulle masennukseksi se, että mikään ei tunnu miltään ja keikkuu tässä elämässä vain lapsen vuoksi, jota rakastaa, enemmän kuin mitään muuta, aina herätessä on väsynyt olo, ei tee mieli ruokaa jne.

teitä masentuneita tuntuu olevan pilvin pimein? Mikä ihme siinä on, että melkein kaikkia tuntuu masentavan?

onnellisempi.

ja mieli on tosi hyvä, kaikki tuntuu mahtavalta :) Tammikuussa saimme sähkön tasoituslaskun, tilille rapsahti 1600e. Voi sitä onnen päivää, pääsimme koko perhe kylpylään useammaksi päiväksi :)

Stressaan jo valmiiksi, miten laskut saa hoidettua nyt kun olen 2kk opintovapaalla ja aikuiskoulutustuella.



Toisaalta meillä on myös ollut jo monta kertaa riitaa siitä, mitä rahoilla tehtäisiin jos saisimme lottovoiton, joten varmaan parempi ettei suurta summaa saada. Olen itse periaatteessa ihan tyytyväinen näihkin. Kun palkka olisi vaikka sen 500¿-1000¿ enemmän kuussa, olisin iloinen. Ei tarvitsisi aina jokaista senttiä laskea.



Terv. keskituloiset

Vierailija:

teitä masentuneita tuntuu olevan pilvin pimein? Mikä ihme siinä on, että melkein kaikkia tuntuu masentavan?

Olin onnellinen yh-opiskelija ja kädestä

-suuhun elettiin. Nyt on varaa kaikkeen, mutta masennus vie elämänilon.

Toisin sanoen raha sinänsä ei tuo onnellisuutta, mutta sen puute tekee onnettomaksi. Tästä voi siis tehdä sen johtopäätöksen, että rahaa pitäisi olla sen verran että perustarpeet ja kunkin ihmisen yksilölliset tarpeet (mitä ne sitten onkaan) tulevat tyydytetyiksi.